Kuvaus yrityksestä

Akkukemikaaliyhtiö Terrafame Oy on perustettu vuonna 2015 ja sen omistavat Suomen Malmijalostus Oy, Trafigura sekä Sampo Oyj. Yhtiön avolouhos ja tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa. Vuonna 2023 Terrafamen liikevaihto oli 560,9 miljoonaa euroa. Yhtiön teollisuusalueella työskentelee keskimäärin noin 1 900 henkilöä, joista noin puolet on kumppaniyritysten työntekijöitä.

Tuotantoprosessi alkaa omalta avolouhokselta, josta malmi louhitaan. Louhittu malmi murskataan, agglomeroidaan ja siirretään bioliuotuskasoille. Bioliuotusprosessissa hyödynnetään malmissa luontaisesti esiintyviä mikrobeja metallien erottamiseen malmista. Malmikasoihin puhalletaan ilmaa ja niitä kastellaan happamalla tuotantoliuoksella. Näin luodaan optimaaliset olosuhteet malmikasojen mikrobitoiminnalle. Kasattua malmia liuotetaan ensin noin 18 kuukautta primäärikasalla. Sen jälkeen malmi puretaan ja siirretään sekundäärikasalle loppuliuotukseen. Bioliuotus on energiatehokas tuotantotapa. Metallien talteenottolaitoksella bioliuotuksessa kierrätettävästä tuotantoliuoksesta erotetaan metallit, jotka saostetaan vaiheittain nikkeli-koboltti-, sinkki ja kuparisulfideiksi. Nikkeli-kobolttisulfidi syötetään samalla teollisuusalueella sijaitsevalle, kesällä 2021 käynnistyneelle akkukemikaalitehtaalle, jossa se jalostetaan akkukemikaaleiksi eli nikkeli- ja kobolttisulfaateiksi. Sinkki- ja kuparisulfidit suodatetaan ja myydään jalostettaviksi.

Terrafame julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen katsauksen ja paikallisille sidosryhmille kohdennetun Vesistökatsauksen, jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.terrafame.fi

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 26.11.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nikkeli 31 455 t, sinkki 56 530 tonnia, kuparia ja kobolttia pieniä määriä
  • Kokonaislouhinta: 42,7 miljoonaa tonnia (sivukivi 53 %, malmi 42 %, tarvekivi 5%)
  • Raportoidut malmivarat: -
  • Raportoidut mineraalivarannot: Mitatut 581 t (Ni 0,27 %, Zn 0,54 %, Co 0,02 %, 0,14 % Cu); Osoitetut 487 t (Ni 0,26 %, Zn 0,55 %, Co 0,02 %, 0,15 % Cu); Mahdolliset 386 t (Ni 0,25 %, Zn 0,55 %, Co 0,02 %, 0,15 % Cu)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Terrafame on aloittanut toimintansa vuonna 2015. Esiintymä on löydetty vuonna 1977 ja sen louhinta on aloitettu 2008.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Vähintään 30 vuotta, Kolmisopen esiintymää hyödyntämällä arvioitu elinikä on jopa 60 vuotta.
  • Kaivosalueen pinta-ala: n. 6000 ha (kaivospiiri)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 843
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kajaani 52%, Sotkamo 26,4%
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 1038 (FTE)
  • Käyttökate EBITDA: 99,4 M€ ilman kertaluonteisia eriä
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa (yrityksen tilikauden verotettava tulos on katettu vahvistetuilla tappiolla)

Tietoja etsinnöistä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Sertifioitu ISO 14001
  • *** 15 kpl. Laskennassa on otettu huomioon poikkeamatilanteet, joissa on voinut muodostua paikallisia ympäristövaikutuksia, siis myös tapaukset, joissa päästö on voitu palauttaa yhtiön omiin käsittelyprosesseihin.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Terrafamen koko toimintaa koskeva ympäristö- ja vesitalouslupa 2022
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/api/v1/documents/attachment/4704625
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: Maaliskuussa 2023 Terrafame asetti uuden ympäristölupapäätöksen (87/2022, PSAVI/2461/2016, an-nettu 20.6.2022) mukaisen vakuuden 350,1 M€.
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 185 000 euroa.
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 30,5 Mt sivukiveä
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 23 % (Vuoden 2023 aikana Kuusilammen louhoksesta louhittiin 30,5 miljoonaa tonnia sivukiveä, josta 5,8 t kiilleliusketta käytettiin tarvekivenä tiestön sekä tuotantoalueiden raken-tamiseen).
  • Polttoaineiden kulutus: 392 GWh, sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen koko Terrafamen teollisuusalueella.
  • Muu energian kulutus: Sähkö 520,8 GWh, kaukolämpö 48 GWh. Hukkalämmön osuus ei nykyisin mitattavissa.
  • Energian kulutuksen tavoite: Vuonna 2024 hiilineutraalin energian osuus sähköenergiasta on 100 % ja yli 90 % höyryn ja lämmön tuotannosta toteutetaan uusiutuvalla energialla. Prosessiperäisen hukkalämmön tal-teenoton osuus metallien talteenottolaitoksella käytetystä prosessi- höyrystä ja kaukoläm-möstä on vähintään 15 %.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 646 920,7 tonnia CO2-eq ja 0,036 tonnia CO2-eq./malmitonni. Ilmoitetut CO2-päästöt kattavat Terrafamen toiminnan Scope 1-3 päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Vuonna 2023 rapor-toidut kokonaispäästöt olivat suuremmat johtuen Scope 3 laskennan laajentamisesta katta-maan kaikki 13 päästökategoriaa.
  • Veden kulutus: 4,1 Mm3 (raakaveden osuus 81 %). Luvut pitävät sisällään koko Terrafamen teollisuusalueen vedenkulutuksen.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 10,1 Mm3 puhdistettuja purkuvesiä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 26 patoa
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 9959,63 tonnia
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Nykyisen kaivospiirin alueella on toiminnan aloittamisen jälkeen tarkkailtu säännöllisesti luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravaa ja lepakoita. Edellä mainittujen lisäksi kaivospiirin alueella on havaittu direktiivin liitteessä IV(a) mainittuja lumme- ja sirolampikorentoja. Lisäksi nykyisen kaivospiirin alueella sijaitsee erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellun rotkokehräjäkälän (Lecanora epanora) esiintymispaikka. Lisäksi toiminnan suunniteltuun laajentumiseen liittyen on tehty laajasti kattavia luontoselvityksiä perustilan kartoittamiseksi ja luontovaikutusten arvioimiseksi. Alueilta on kartoitettu mm. viitasammakkojen, liito-oravien, sukeltajakuoriaisten ja sudenkorentojen esiintymistä. Lisäksi alueilla tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys uhanalaisten ja huomionarvoiset kasvilajien ja uhanalaisten ja suojeltujen luontotyyppien esiintymisen kartoittamiseksi sekä selvitys alueiden vesimuodostumien luonnontilaisuudesta. Lisäksi Terrafamen velvoitetarkkailuun sisältyy kattavasti vesistöjen ja maa-alueiden biologista tarkkailua ja kalaston tarkkailua. Terrafame on hakenut lupaa LSL 39 §:n mukaisesti rauhoitettujen ja LSL 49 §:n tarkoittamien luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajeihin kuuluvien lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) ja sirolampikorennon (Leucorrhinia albifrons), lepakoiden, liito-oravien ja valkolehdokin rauhoitus- ja suojelusäännöksistä poikkeamiseen yksittäisten alueiden osalta. Rotkokehräjäkälän siirtoistutukselle on haettu vuonna 2020 LSL 48 § 2:n mukaista poikkeuslupaa poiketa LSL 47 § mukaisesta rauhoitussäännöksestä, koskien Sotkamon Pirttikalliossa sijaitsevan rotkokehräjäkälän (Lecanora epanora) esiintymän heikentämistä lajin esiintymisen turvaamiseksi tehtäviä siirtoistutuksia varten. Kainuun ELY-keskus myönsi Terrafamelle luonnonsuojelulain 48 §:n mukaisen poikkeamisluvan (KAIELY/259/2020) Pirttikallion rotkokehräjäkälän esiintymän heikentämiseen lajin siirtoistutusten vuoksi luvassa tarkoin määritellyin ehdoin. Terrafame sai Kainuun ELY-keskukselta hyväksynnän laaditulle siirtoistutussuunnitelmalle ja toteutti siirtoistutuksen ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa vuoden 2023 keväällä. Vuoden 2023 syksyllä tehdyn ensimmäisen seurannan perusteella siirron onnistuminen näytti lupaavalta ja jäkälä on alkanut levitä kalliopinnoille siirtokohteella. Siirtoistutuksen onnistumista tullaan seuraamaan seuraavan neljän vuoden ajan. Yhtiö tulee samalla seuraamaan myös alkuperäisen Pirttikallion esiintymän tilaa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu ISO 45001

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 4,4 pvä/hlö
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 12,5 pvä/hlö eli 5% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
  • Tapaturmataajuus: 4,5 Terrafamen oma henkilöstö, 5,0 urakoitsijat, yhteensä 4,8
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 37/12h-vuorojärjestelmä, 17/10h-vuorojärjestelmä, 27/8h työpäiväjärjestelmä, päivätyö, liu-kuva työaika ja konsulttityö
  • Naisten osuus työvoimasta: 12,5%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat sekä ympäristöjärjestöt otetaan huomioon yrityksen sidosryhmätyössä.

 

Terrafamen työllisyysvaikutukset Kainuussa olivat aikaisempien vuosien tapaan merkittävät. Vuoden 2023 lopussa henkilöstömäärä oli 842 (2022; 763), josta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 93,5 (96,2) prosenttia. Määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvuun vaikutti eniten syksyllä alkanut uusi parivuotinen oppisopimuskoulutus. Vuoden lopussa henkilöstöstä 78,4 (76) prosenttia asui Kajaanissa ja Sotkamossa. Oman henkilöstön ohella teollisuusalueella työskenteli vuoden aikana kaikkiaan keskimäärin (kokoaikaiseksi muutettuna, FTE) yhteensä 1038 (733) urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijää.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Lähialueen virkistyskäyttö painottuu kalastukseen ja muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön. Valtaosa puhdistetusta purkuvedestä johdetaan purkuputkea pitkin Kajaanin ja Sotkamon välissä sijaitsevaan suureen vesistöön (Nuasjärvi). Kyseisen järven rannoilla on runsaasti sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta, joten järvi on Kainuun virkistyskäytön kannalta keskeinen ja merkittävä. Tarkkailutulosten perusteella puhdistettujen purkuvesien vaikutus vesistössä näkyy veden sulfaattipitoisuuden kohoamisena, mutta mm. kalastossa ei ole todettu muutoksia. Vuonna 2023 Luonnonvarakeskus (LUKE) toteutti makututkimuksen osana Nuasjärven kuha-hanketta, jonka tavoitteena oli tuottaa puolueetonta lisätietoa Nuasjärven kuhien laadusta ravintona, ja osaltaan auttaa järven houkuttelevuuden kasvattamisessa. Nuasjärven kalojen elohopeapitoisuuksien on pitkän aikavälin seurannassa todettu olevan tavanomaisella tasolla, mutta maun kannalta Nuasjärven kaloja ei ollut aiemmin tutkittu. LUKEn elintarvikkeiden aistinvaraiseen arviointiin koulutettun asiantuntija paneelin tutkimuksen lopputulos oli, että Nuasjärven kuhat olivat laadullisesti maultaan ja rakenteeltaan yhtä hyviä kuin Oulujärven kuhat.  LUKE on julkaissut tutkimuksesta ja sen taustoista Nuasjärven kuha -videon lokakuussa 2023. Se on katsottavissa Luonnonvarakeskuksen Youtube- kanavalla osoitteessa youtube. com/@LuonnonvarakeskusLuke.

Virkistyskäytön kannalta muut lähimmät merkittävät järvet sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä teollisuusalueesta. Kyseisillä järvillä on rantakiinteistöjä ja järviä käytetään mm. vapaa-ajankalastukseen. Järvien kautta johdetaan vuosittain pieni määrä puhdistettuja purkuvesiä, joiden vaikutukset vedenlaatuun ovat vähäisiä rajoittuen lähinnä hieman kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin.

Edellisen toiminnanharjoittajan aikana puhdistettuja purkuvesiä on johdettu pienien lähivesistöjen kautta sekä pohjoisen että etelän suuntaan. Tämän toiminnan takia osa kyseisistä järvistä kerrostui sulfaatista johtuen pitkäkestoisesti siten, että järvien luontainen syys- ja kevätkierto häiriintyivät. Osassa järvistä havaittiin myös kohonneita metallipitoisuuksia. Viranomainen asetti vuonna 2012 neljälle lähivesistölle suosituksen, ettei kyseisten järvien vettä tulisi käyttää sauna- tai talousvetenä. Kyseistä rajoitusta ei ole vielä purettu. Pääosan kyseisistä pienistä vesistöistä tila on jo palautunut, mutta osassa havaitaan edelleen pienialaista kerrostuneisuutta. Esimerkiksi Kivijärven syvänteiden vesi oli kerrostuneena vuodesta 2011 saakka, mutta vuodesta 2020 Kivijärven syvänteiden vesi on kuitenkin osittain kiertänyt. Suurimman syvänteen vedessä on viime vuosina tapahtunut sekoittumista, ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet aiempien vuosien tasolta 2 000-4 000 mg/l keskimäärin tasolle 41 mg/l.  Toisen, suppea-alaisemman syväteen osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä, ja tarkkailutulokset viittasivat vuonna 2023 syyskierron osittaiseen toteutumiseen myös alusvesien osalta.

Yhtiö on ostanut mm. tuleviin laajenemissuunnitelmiin liittyen vesi- ja maa-alueita kaivospiirin läheisyydestä, samoilta alueilta, jossa vaikutuksen alaiset pienet lähivesistöt sijaitsevat. Kyseisten vesistöjen rannoilla ei ole enää nykyisin käytössä olevia kiinteistöjä. Osa pienistä vesistöistä jää rakentamisen alle ja jäljelle jäävien pienten vesistöjen toipuminen varmistetaan tarvittaessa kunnostustoimenpiteillä. Yksi näistä pienistä vesistöistä on Salminen, joka on ollut voimakkaasti kerrostuneena vuodesta 2012 saakka, eikä se ole palautunut luontaisesti kuten muut lähialueen järvet. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Salmisen kunnostukselle niin sanotun pääluparatkaisun yhteydessä kesäkuussa 2022. Terrafame käynnisti Salmisen järven kunnostustyöt heinäkuussa 2022 ja kunnostus jatkui edelleen vuonna 2023.

Lähivesistöjen tilaa kuvataan tarkemmin paikallisille asukkaille vuosittain jaettavassa vesistökatsauksessa, joka laaditaan vuositarkkailuraportteihin perustuen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Läjitysalueet, kuten sivukiven ja loppuun liuotetun malmin kasa-alueet, suljetaan toiminnan aikana alueiden tullessa täyteen. Myös muuta maisemointia, kuten pintamaan läjitysalueiden kasvittamista tehdään toiminnan aikana. Koko tuotantoalue maisemoidaan toiminnan loputtua. Tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä selvitettiin mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Sivukivialueet ja loppuun liuotetun malmin kasa-alueen muodostavat pysyvän maisemamuutoksen.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Terrafamen pääasiallinen viestintäkanava on yhtiön verkkosivut, jossa julkaistaan uutisia ja tiedotteita yhtiön toimintaan liittyvistä tapahtumista. Verkkosivujen kautta sidosryhmien edustajille tarjotaan myös mahdollisuus antaa palautetta yhtiön toiminnasta myös anonyymisti. Palautteet käsitellään systemaattisesti vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Yhtiö hyödyntää myös sosiaalista mediaa. Aktiivisin yhtiö on LinkedInissä, ja rekryviestinnässään Terrafame käyttää Facebookia (@kykyjentalteenottofi) ja Instagramia (@terrafameoy).

Työyhteisöviestinnässä on käytössä laaja kanavapaketti, jossa erilaisten palaverien ja kokousten lisäksi hyödynnetään mm. vuorovaikutteista Teams-työkalua, ympäri teollisuusaluetta sijoitettuja infonäyttöjä sekä hätätiltanteissa tekstiviestijärjestelmää. Terrafame järjestää henkilöstötilaisuuden kerran kvartaalissa osavuosikatsauksen yhteydessä, jossa toimitusjohtaja käy läpi tuloksen lisäksi muita ajankohtaisia aiheita. Yhtiö julkaisee noin kuukausittain ilmestyvää henkilöstölehteä. Henkilöstölehdestä laaditaan noin kerran kvartaalissa ns. urakoitsijaextra, johon kootaan myös teollisuusalueella toimivia kumppaniyrityksiä koskevaa tietoa. Vuonna 2023 urakoitsijaextra ilmestyi viisi kertaa. Lisäksi alueen avainurakoitsijoille järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa keskustellaan mm. turvallisuudesta ja ajankohtaisista asioista.

Lähialueen sidosryhmille kohdennettu vesistökatsaus julkaistaan vuosittain toukokuussa paikallislehtien ilmoitusliitteenä. Vesistökatsaus julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2019. Terrafamen vesistökatsauksessa kerrotaan teollisuusalueen purkuvesien vaikutuspiiriin kuuluvien lähijärvien tilasta. Vesistökatsaus laaditaan edellisen vuoden velvoitetarkkailuraporttien perusteella. Lisäksi vesistökatsauksessa nostetaan esille muita ajankohtaisia teemoja, joko yhtiön toimintoihin liittyen tai sidosryhmien toivomusten mukaan. Viimeisin vesistökatsaus julkaistiin toukokuussa 2024 ja se on saatavilla yhtiön verkkosivuilta. Vuoden 2024 Vesistökatsauksessa käsiteltiin lähijärvien tilan lisäksi kalastoa ja haastateltiin mm LUKEn Nuasjärven kuha -tutkimusprojektissa mukana ollutta Luonnovarakeskuksen erityisasiantuntija Pasi Laajalaa.

Terrafame julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen katsauksen, jossa seurataan yhtiön vuosille 2020-2024 laaditun vastuullisuusohjelman etenemistä. Vuonna 2023 julkaistu katsaus on saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Seuraava kestävän kehityksen katsaus julkaistaan kesäkuussa 2024.

Yhtiö viestii toiminnastaan myös mediatiedotteilla ja käymällä keskusteluja suoraan sidosryhmien edustajien kanssa esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostilla.

Lähialueen asukkaita informoidaan teollisuusalueen poikkeustilanteista tai muista ajankohtaisista asioista oman ryhmätekstiviestijärjestelmän avulla. Vastaavat tekstiviestijärjestelmät ovat olemassa omalle henkilökunnalle ja alueella toimiville urakoitsijoille. Yhtiön tekstiviestijärjestelmä ei ole viranomaisen poikkeustilanneviestintää, mutta sillä voidaan tukea viranomaisviestintää viranomaisen luvalla.

Terrafame on järjestänyt toimintansa aikana tupailtoja, tiedotustilaisuuksia, perhepäiviä ja muita tapahtumia. Kaikkiaan yhtiö tapaa normaalioloissa vuodessa keskimäärin 2 500 – 5 000 ihmistä eri tapahtumissa.

Vuonna 2022 perustettiin lisäksi lähialueyhtyeistyöryhmä, johon kutsuttiin mukaan edustajat Kajaanin kaupungilta, Sotkamon ja Sonkajärven kunnista, Kainuun liitosta sekä yrittäjistä ja kauppakamarista, Terrafamen henkilöstöstä ja kumppaniyrityksistä, Tuhkakylän kyläyhdistyksestä ja Jormaskylän-Korholanmäen osakaskunnasta sekä Kainuun luonnonsuojelupiiristä. Lisäksi ryhmään on kutsuttu yksi ympäristöjuridiikkaan ja kaivosten vastuullisuuteen erikoistunut asiantuntija. Tapaamisten tavoitteena on keskustella Terrafamen keskeisimpien paikallisten sidosryhmien kanssa heitä kiinnostavista aiheista ja kertoa yhtiön ajankohtaisista asioista. Jatkossa teollisuusalueella tavataan yhteistyöryhmän jäseniä 1-2 kertaa vuodessa. Vuonna 2023 lähialueyhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Toukokuussa 2023 järjestetyssä tapaamisessa keskusteltiin Kolmisoppi-hankkeesta ja kaivospiirin laajennuksesta sekä ympäristötarkkailun vuoden 2022 tuloksista. Lisäksi kartoitettiin lähialueyhteistyöryhmän näkemyksiä ryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta sekä toiveita aiheista tuleville tapaamisille. Ryhmän toiveesta seuraava tapaaminen, joka järjestettiin marraskuussa 2023, keskittyi sulkemistoimiin, siihen liittyviin kokeisiin sekä tarkkailuun. Näiden tapaamisten lisäksi lähialueyhteistyöryhmää haastateltiin Terrafamen kaksoisolennaisuusanalyysiin liittyen. Ulkopuolinen asiantuntijataho haastatteli ryhmän jäseniä heidän näkemyksistään yhtiölle olennaisista vastuullisuusteemoista ja mihin heidän näkemyksensä mukaan yhtiön tulisi kehittää vastuullisuusohjelmaansa. Kaksoisolennaisuusanalyysi toimii pohjana Terrafamen valmistautumisesta CSRD-direktiivin eli yritysvastuuraportointidirektiivin mukaiseen vastuullisuusraportointiin.

Terrafame tukee pääasiassa kainuulaista urheilua, kulttuuria ja turvallisuutta sekä prosessiteollisuuteen liittyvien opiskelijoiden toimintaa. Yhtiö kohdentaa vuosittain noin 60 000 euroa eri sponsorointikohteisiin. Vuonna 2023 yhtiön merkittävimmät kohteet olivat Superpesis-sarjassa pelaava Sotkamon Jymy ja Suomen Ampumahiihtoliitto. Lisäksi yhtiö tuki kemian ja kaivosteollisuuden opiskelijoita. Sponsorointihakemukset käsitellään 2-3 kertaa vuodessa sponsorointitiimin kanssa ja sen avulla varmistetaan, että tuettavan organisaation tai ryhmän toiminnan tulee olla Terrafamen arvojen ja tavoitteiden mukaista.

Terrafame tukee paikallisen kyläyhdistyksen toimintaa. Yhtiö järjestää vuosittain myös siivoustalkoot, joissa teollisuusalueen tuloteiden vierustoja siivotaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.  Terrafame osallistui myös Tuhkakylän kyläpäiville, jossa yhtiö esitteli mm. pelastuskalustoaan ja antoi osallistujille mahdollisuuden keskustella turvallisuusaiheista.

Terrafamen teollisuuspalokunta toimii Kainuun pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana, minkä ansiosta pelastuspalveluiden taso teollisuusalueen ympärillä olevalla haja-asutusalueella on noussut. Teollisuuspalokunta palvelee Kainuun pelastuslaitoksen alaisena yksikkönä tehdasalueen lähialueilla. Vuonna 2023 teollisuuspalokunta osallistui 18 tehtävään teollisuusalueen ulkopuolella osana Kainuun pelastuslaitosta.

 

 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Terrafame on vuosina 2019-2023 toteuttanut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa yhteensä neljä prosessiteollisuuden ammattitutkintoon johtavaa kaksivuotista oppisopimuskoulutusta. Kolmella ryhmällä varmistettiin työvoima yhtiön 2021 [Katariina tarkistaisitko vuoden] käynnistetylle akkukemikaalitehtaalle. Ryhmistä valmistui 67 opiskelijaa, joista valtaosa työllistyi Terrafamelle. Neljäs ryhmä aloitti opintonsa syksyllä 2023. Ryhmän noin kahdenkymmenen opiskelijan on tarkoitus työllistyä pääosin uraanin talteenottolaitokselle, mutta myös muille Terrafamen tuotanto-osastoille.

Osaavien henkilöiden saatavuuden varmistamiseksi oppilaitosyhteistyötä jatkettiin edelleen vuonna 2023. Tiivistä yhteistyötä tehtiin oppilaitosten, erityisesti Kainuun ammattiopiston sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun, kanssa. Yhteistyö konkretisoitui oppisopimuskoulutuksen, harjoitteluiden, kesätöiden, opinnäytetöiden ja vierailujen muodossa.

Vuoden 2023 aikana noin kahdeksankymmentä terrafamelaista kehitti osaamistaan erilaisissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Yleisimmät tutkinnot olivat perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoja sähkö- ja automaatio-, prosessiteollisuus-, kunnossapito- tai ajoneuvoalalla. Lisäksi uraanin talteenottolaitoksen henkilöstö aloitti käynnissäpitokoulutuksen, joka jatkuu vuonna 2024.

Terrafame tutkii ja kehittää prosessejaan pääasiassa tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ja nämä kehitystoimet lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Vuoden 2023 aikana prosessikehityksen painopisteenä ovat olleet bioliuotuksen toiminnan varmistaminen, akkukemikaalitehtaan ylösajon tukeminen ja metallien talteenoton tehostaminen. Tämän lisäksi tutkimustoimintaa tehdään erillisissä tutkimusprojekteissa, jotka ovat tyypillisesti pidemmän aikavälin strategisia hankkeita. Vuoden 2023 aikana keskeisimmät tutkimusprojektit olivat: 1) bioliuotuksen saannon kehittäminen, 2) sulkemisrakennetutkimukset ja 3) akkukemikaaliteknologian kehitys. Lisäksi yhtiö tutkii osana normaalia toimintaansa mm. peite- ja pohjarakenteisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimivuutta sekä toteuttaa muuta prosessinkehitykseen, raaka-aineisiin ja kiertotalouteen liittyvää tutkimusta ja pilotointia .

Terrafame on myös vahvasti mukana kehittämässä eurooppalaista ja suomalaista akkustrategiaa. Osana eurooppalaista IPCEI-hanketta akkukemikaalitehtaan prosessin ylösajoon ja laadunvarmistukseen liittyen vuonna 2023 jatkettiin prosessinäytteiden ja lopputuotteiden analytiikan kehitystä yhteistyössä oman ja ulkopuolisten laboratorioiden kanssa. Terrafame on mukana myös kansallisissa tutkimushankkeissa kuten Aalto-yliopiston koordinoimassa BATCircle 2.0 hankkeessa, jossa tutkitaan mahdollisuutta tulevaisuudessa hyödyntää sivu- ja kierrätysmateriaaleja akkukemikaalien tuotannossa. Yhtiö tekee aktiivista T&K-yhteistyötä useiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Sotkamo
Yhteystiedot:
Veli-Matti Hilla
Chief Sustainability Officer
Terrafame Ltd
+358 (0)40 569 9906

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi