Kuvaus yrityksestä

Akkukemikaaliyhtiö Terrafame on perustettu vuonna 2015 ja sen omistavat Suomen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö Finnish Minerals  Group Oy, Galena-rahastot (Trafigura) sekä Mandatum Oyj. Yhtiön avolouhos ja  tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa. Vuonna 2024 Terrafamen liikevaihto oli 544,5 miljoonaa euroa. Yhtiön teollisuusalueella työskenteli keskimäärin noin 2 000 henkilöä, joista omia työntekijöitä oli 793.

Akkukemikaalien tuotantoprosessi alkaa omalta avolouhokselta, josta malmi louhitaan. Louhittu malmi murskataan, agglomeroidaan ja siirretään bioliuotuskasoille. Bioliuotusprosessissa hyödynnetään malmis-sa luontaisesti esiintyviä mikrobeja metallien erottamiseen malmista. Malmikasoihin puhalletaan ilmaa ja niitä kastellaan happamalla tuotantoliuoksella. Näin luodaan optimaaliset olosuhteet malmikasojen mik-robitoiminnalle. Kasattua malmia liuotetaan ensin noin 18 kuukautta primäärikasalla. Sen jälkeen malmi puretaan ja siirretään sekundäärikasalle loppuliuotukseen. Bioliuotus on energiatehokas tuotantotapa. Metallien talteenottolaitoksella bioliuotuksessa kierrätettävästä tuotantoliuoksesta erotetaan metallit, jotka saostetaan vaiheittain nikkeli-koboltti-, sinkki ja kuparisulfideiksi. Nikkeli-kobolttisulfidi syötetään samalla teollisuusalueella sijaitsevalle, kesällä 2021 käynnistyneelle akkukemikaalitehtaalle, jossa se jalostetaan akkukemikaaleiksi eli nikkeli- ja kobolttisulfaateiksi. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy myös lannoitteena käytettävää ammoniumsulfaattia. Sinkki- ja kuparisulfidit suodatetaan ja myydään jalostettaviksi eri teollisuudenalojen käyttöön. Kesällä 2024 Terrafame käynnisti uraanin talteenottolaitok-sen, jossa tuotantoliuoksesta erotetaan sen sisältämä uraani. Prosessin lopputuotteena syntyy uraaniok-sidia käytettäväksi polttoaineena ydinenergian tuotannossa.

Terrafame julkaisee vuosittain kestävyysraportin sekä paikallisille sidosryhmille kohdennetun Vesistökat-sauksen, jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.terrafame.fi.

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Ilmastonmuutoksen hallinta Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: 2024
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 2.12.2024

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nikkeli: 29 858 (31 455) t Sinkki: 52 192 (56 530) t Kupari, koboltti ja uraani: pieniä määriä
  • Kokonaislouhinta: 54,9 (48,5) miljoonaa tonnia (sivukivi 29,9 (55) %, malmi 14,2 (26) %, tarvekivi 10,7 (2024) %)
  • Raportoidut malmivarat: -
  • Raportoidut mineraalivarannot: Mitatut 581 Mt (Ni 0,27 %, Zn 0,54 %, Co 0,02 %, 0,14 % Cu); Osoitetut 487 Mt (Ni 0,26 %, Zn 0,55 %, Co 0,02 %, 0,15 % Cu); Mahdolliset 386 Mt (Ni 0,25 %, Zn 0,55 %, Co 0,02 %, 0,15 % Cu)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Terrafame on aloittanut toimintansa vuonna 2015. Esiintymä on löydetty vuonna 1977 ja sen louhinta on aloitettu 2008.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Vähintään 30 vuotta, Kolmisopen esiintymää hyödyntämällä arvioitu elinikä on jopa 60 vuotta.
  • Kaivosalueen pinta-ala: n. 6000 ha (kaivospiiri)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 812
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kajaani 53 % Sotkamo 27 % Kainuu yhteensä 87 %.
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 1 217 (urakoitsijoiden ja alihankkijoiden palveluksessa oleva henkilöstö kokoaikaisiksi muutettuna, FTE).
  • Käyttökate EBITDA: 66,3 MEUR (IFRS)
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa (yrityksen tilikauden verotettava tulos on katet-tu vahvistetuilla tappiolla)

Tietoja etsinnöistä

Terrafame ei tee malminetsintää uusilla alueilla. Yhtiön tekemät geologiset selvitykset ja koeporaukset liittyvät olemassa oleviin esiintymiin.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** ISO 14001, sertifioitu
  • *** 10 kpl, ilmoitettu viranomaisille

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2022, Terrafamen koko toimintaa koskeva ympäristö- ja vesitalouslupa
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/api/v1/documents/attachment/4704625
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 359 625 000
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 185 000
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 29,9 Mt sivukiveä
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 5 (19) % (Vuoden 2024 aikana Kuusilammen louhoksesta louhittiin 29,9 miljoonaa tonnia sivukiveä, josta 1,6 (5,8) Mt kiilleliusketta käytettiin tarvekivenä tiestön sekä tuotantoalueiden rakentamiseen).
  • Polttoaineiden kulutus: 497,7 sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen koko Terrafamen teollisuusalueella.
  • Muu energian kulutus: Sähkö 512,8 (50 %) GWh, kaukolämpö 45,61(81 %) GWh, höyry 39,42 (38 %) GWh . Hukkalämmön osuus on 13,2 % energian kulutuksesta.
  • Energian kulutuksen tavoite: Tavoite: Vuonna 2024 hiilineutraalin energian osuus sähköenergiasta on 100 % ja yli 90 % höyryn ja lämmön tuotannosta toteutetaan uusiutuvalla energialla. Prosessiperäisen hukkalämmön talteenoton osuus metallien talteenottolaitoksella käytetystä prosessihöyrystä ja kaukolämmöstä on vähintään 15 %. Toteumat: Hiilineutraalin energian osuus sähköenergiasta oli 50 %. Höyryn ja lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla tuotettiin 69 %. Prosessiperäisen hukkalämmön talteenoton osuus metallien talteenottolaitoksella käytetystä prosessihöyrystä ja kaukolämmöstä oli 6,6 %.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Scope 1: 126 914 tCO2e Scope 2 (markkinaperusteiset): 148 825 tCO2e CO2e/malmitonni : 0,019 tCO2 Scope 3: 428 252 tCO2e
  • Veden kulutus: 4,1 Mm3 (raakaveden osuus 80 %). Luvut pitävät sisällään koko Terrafamen teollisuusalueen vedenkulutuksen.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 10 ,9 (10,1) Mm3 puhdistettuja purkuvesiä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 26
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 10 650 tonnia
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Nykyisen kaivospiirin alueella on toiminnan aloit-tamisen jälkeen tarkkailtu säännöllisesti luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravaa ja lepakoita. Lisäksi nykyisen kaivospiirin alueella sijaitsee erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellun rotkokehräjäkälän (Lecanora epanora) esiintymispaikka. Lisäksi toiminnan suunniteltuun laajentumiseen liittyen on tehty laajasti kattavia luontoselvityksiä perustilan kartoittamiseksi ja luontovaikutusten arvioimiseksi. Alueilta on kartoitettu mm. viitasammakkojen, liito-oravien, sukeltajakuoriaisten ja sudenkorentojen esiintymistä. Lisäksi alueilla tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys uhanalaisten ja huomionarvoiset kasvilajien ja uhanalaisten ja suojeltujen luontotyyppien esiintymisen kartoittamiseksi sekä selvitys alueiden vesimuodostumien luonnontilaisuudesta. Terrafamen velvoitetarkkailuun sisältyy kattavasti myös vesistöjen ja maa-alueiden biologista tarkkailua ja kalaston tarkkailua. Terrafame on saanut luvan LSL 39 §:n mukaisesti rauhoitettujen ja LSL 49 §:n tarkoittamien luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajeihin kuuluvien lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) ja sirolampikorennon (Leucorrhinia albifrons), lepakoiden, liito-oravien ja valkolehdokin rauhoitus- ja suojelusäännöksistä poikkeamiseen yksittäisten alueiden osalta. Lepakoiden ja liito-oravan suojelusäännöistä poikkeamislupapäätösten mukaisesti Terrafame tulee kompensoimaan lajeille aiheutuvaa haittaa asettamalla ympäristön metsiin lajeille soveltuville alueille levähdys- ja lisääntymispaikaksi soveltuvia pönttöjä. Rotkokehräjäkälän siirtoistutukselle on haettu vuonna 2020 LSL 48 § 2:n mukaista poikkeuslupaa poiketa LSL 47 § mukaisesta rauhoitussäännöksestä, koskien Sotkamon Pirttikalliossa sijaitsevan rotkokehräjäkälän (Lecanora epanora) esiintymän heikentämistä lajin esiintymisen turvaamiseksi tehtäviä siirtoistutuksia varten. Kainuun ELY-keskus myönsi Terrafamelle luonnonsuojelulain 48 §:n mukaisen poikkeamisluvan (KAIELY/259/2020) Pirttikallion rotkokehräjäkälän esiintymän heikentämiseen lajin siirtoistutusten vuoksi luvassa tarkoin määritellyin ehdoin. Terrafame sai Kainuun ELY-keskukselta hyväksynnän laaditulle siirtoistutussuunnitelmalle ja toteutti siirtoistutuksen ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa vuoden 2023 keväällä. Vuoden 2023 syksyllä tehdyn ensimmäisen seurannan perusteella siirron onnistuminen näytti lupaavalta ja jäkälä on alkanut levitä kalliopinnoille siirtokohteella. Siirtoistutuksen onnistumista tullaan seuraamaan seuraavan neljän vuoden ajan. Yhtiö tulee samalla seuraamaan myös alkuperäisen Pirttikallion esiintymän tilaa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO 45001, sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 4,1 pv/hlö/vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 10,7 pv/hlö/vuosi 4,4 % teoreettisesta työajasta
  • Tapaturmataajuus: Oma henkilöstö: 5,2 Urakoitsijat: 4,7 Yhteensä: 4,9 (LTIFR 12 kk liukuva)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 37/12h, 17/10h, 27/8h; Ma-pe päivävuoro, jossa joustava ja liukuva työaika
  • Naisten osuus työvoimasta: 12,7 % (naiset + sukupuolivähemmis-töt)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalasta-jat, matkailuelinkeinojen harjoittajat sekä ympäristöjärjestöt otetaan huomioon yrityksen sidosryhmätyössä.
Terrafamen työllisyysvaikutukset Kainuussa olivat aikaisempien vuosien tapaan merkittävät. Vuonna 2024 yhtiön henkilöstömäärä kokoaikavastaavana oli 793 (2023; 842), josta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 93,9 (93,5) prosenttia. Vuoden lopussa henkilöstöstä 80,2 (78,4) prosenttia asui Kajaanissa ja Sotkamossa. Oman henkilöstön ohella teollisuusalueella työskenteli vuoden aikana kaikkiaan keskimäärin (kokoaikaiseksi muutettuna, FTE) yhteensä 1 217 (1 038) urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijää.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Lähialueen virkistyskäyttö painottuu kalastukseen ja muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön. Valtaosa puhdistetusta purkuvedestä johdetaan purkuputkea pitkin Kajaanin ja Sotkamon välissä sijaitsevaan suureen vesistöön (Nuasjärvi). Kyseisen järven rannoilla on runsaasti sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta, joten järvi on Kainuun virkistyskäytön kannalta keskeinen ja merkittävä. Tarkkailutulosten perusteella puhdis-tettujen purkuvesien vaikutus vesistössä näkyy veden sulfaattipitoisuuden kohoamisena, mutta mm. kalastossa ei ole todettu muutoksia. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) elintarvikkeiden aistinvaraiseen arvi-ointiin koulutetun asiantuntijapaneelin vuonna 2023 toteuttamassa tutkimuksessa todettiin, että Nuas-järven kuhat olivat laadullisesti maultaan ja rakenteeltaan yhtä hyviä kuin Oulujärven kuhat. LUKE on jul-kaissut tutkimuksesta ja sen taustoista Nuasjärven kuha -videon lokakuussa 2023. Se on katsottavissa Luonnonvarakeskuksen Youtube- kanavalla osoitteessa youtube. com/@LuonnonvarakeskusLuke.

Virkistyskäytön kannalta muut lähimmät merkittävät järvet sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä teolli-suusalueesta. Kyseisillä järvillä on rantakiinteistöjä, ja järviä käytetään mm. vapaa-ajankalastukseen. Järvien kautta johdetaan vuosittain pieni määrä puhdistettuja purkuvesiä, joiden vaikutukset vedenlaatuun ovat vähäisiä rajoittuen lähinnä hieman kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin.

Puhdistettuja purkuvesiä on johdettu myös pienien lähivesistöjen kautta sekä pohjoisen että etelän suuntaan. Pienet lähivedet olivat purkuveden pääasiallinen juoksutusreitti erityisesti edellisen toiminnanharjoittajan aikana, jolloin myös sulfaatti- ja metallipitoisuuspitoisuudet olivat purkuvesissä nykyistä korkeampia. Tämän toiminnan takia osa kyseisistä järvistä kerrostui sulfaatista johtuen pitkäkestoisesti siten, että järvien luontainen syys- ja kevätkierto häiriintyivät. Osassa järvistä havaittiin myös kohonneita metallipitoisuuksia. Viranomainen asetti vuonna 2012 neljälle lähivesistölle suosituksen, ettei kyseisten järvien vettä tulisi käyttää sauna- tai talousvetenä. Kyseistä rajoitusta ei ole vielä purettu. Pääosin näiden pienten vesistöjen tila on jo palautunut, mutta osassa havaitaan edelleen pienialaista kerrostuneisuutta. Esimerkiksi Kivijärven syvänteiden vesi oli kerrostuneena vuodesta 2011 saakka, mutta vuodesta 2020 Kivijärven syvänteiden vesi on kuitenkin pääosin kiertänyt. Suurimman syvänteen vedessä on viime vuosina tapahtunut sekoittumista, ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet aiem-pien vuosien tasolta 2 000-4 000 mg/l keskimäärin tasolle 41 mg/l. Toisen, hyvin suppea-alaisen syvänteen osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Yhtiö on ostanut mm. tuleviin laajenemissuunnitelmiin liittyen vesi- ja maa-alueita kaivospiirin läheisyydestä, samoilta alueilta, jossa vaikutuksen alaiset pienet lähivesistöt sijaitsevat. Kyseisten vesistöjen rannoilla ei ole enää nykyisin käytössä olevia kiinteistöjä. Osa pienistä vesistöistä jää rakentamisen alle ja jäl-jelle jäävien pienten vesistöjen toipuminen varmistetaan tarvittaessa kunnostustoimenpiteillä. Yksi näistä pienistä vesistöistä on Salminen, joka on ollut voimakkaasti kerrostuneena vuodesta 2012 saakka, eikä se ole palautunut luontaisesti kuten muut lähialueen järvet. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Salmisen kunnostukselle niin sanotun pääluparatkaisun yhteydessä kesäkuussa 2022. Terrafame on toteuttanut Salminen-järven kunnostamistoimenpiteet vuosina 2023-2024 sekundääriliuotusalueen ra-kentamisessa.

Lähivesistöjen tilaa kuvataan tarkemmin paikallisille asukkaille vuosittain jaettavassa Vesistökatsauksessa, joka laaditaan vuositarkkailuraportteihin perustuen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Läjitysalueet, kuten sivukiven ja loppuun liuotetun malmin kasa-alueet, suljetaan toiminnan aikana aluei-den tullessa täyteen. Myös muuta maisemointia, kuten pintamaan läjitysalueiden kasvittamista tehdään toiminnan aikana. Koko tuotantoalue maisemoidaan toiminnan loputtua. Tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä selvitettiin mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavai-kutuksia. Sivukivialueet ja loppuun liuotetun malmin kasa-alueen muodostavat pysyvän maisemamuutok-sen.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Terrafamen pääasiallinen ulkoisen viestinnän kanava on yhtiön verkkosivut, jossa julkaistaan uutisia ja tiedotteita yhtiön toimintaan liittyvistä tapahtumista. Verkkosivujen kautta sidosryhmien edustajille tarjo-taan mahdollisuus antaa palautetta yhtiön toiminnasta myös anonyymisti. Palautteet käsitellään systemaattisesti vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti. Yhtiön vuosittain julkaisemat kestävyysraportit ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Yhtiö viestii toiminnastaan myös mediatiedotteilla ja käymällä keskusteluja suoraan sidosryhmien edusta-jien kanssa esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostilla. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään. Aktiivisin yhtiö on LinkedInissä. Rekrytointiviestinnässään Terrafame käyttää Facebookia (@kykyjentalteenottofi) ja Instagramia (@terrafameoy).

Työyhteisöviestinnässä on käytössä laaja kanavapaketti, jossa erilaisten kokousten lisäksi hyödynnetään mm. vuorovaikutteista Teams-työkalua, intranetiä, ympäri teollisuusaluetta sijoitettuja infonäyttöjä sekä hätätilanteissa tekstiviestijärjestelmää. Terrafame järjestää vuosineljänneksittäin osavuosikatsauksen yhteydessä henkilöstötilaisuuden, jossa toimitusjohtaja käy läpi yhtiön taloudellisen tuloksen lisäksi muita ajankohtaisia aiheita. Yhtiö julkaisee noin kuukausittain ilmestyvää henkilöstölehteä. Henkilöstölehdestä laaditaan noin kerran kvartaalissa ns. urakoitsijaextra, johon kootaan myös teollisuusalueella toimivia kumppaniyrityksiä koskevaa tietoa. Vuonna 2024 ilmestyi 4 ns. normaalia UrakoitsijaExtraa ja lisäksi 1 Turvallisuusextra, joka jaettiin sekä terrafamelaisille että kumppaniyrityksille.. Alueen avainurakoitsijoille järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa keskustellaan mm. turvallisuudesta ja ajankohtaisista asioista.

Terrafamella on vuodesta 2022 alkaen ollut erillinen lähialueyhteistyöryhmä, jossa on edustettuna monipuolista asiantuntemusta yhtiön toiminnan vaikutuspiiristä. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Osallistuminen lähialueyhteistyöryhmän tapaamisiin on ollut aktiivista ja keskusteluissa on käsitelty laaja-alaisesti Terrafamen toimintaa ja näkymiä. Terrafame käy aktiivista vuoropuhelua myös suoraan lähialueen asukkaiden kanssa. Lisäksi naapurustolle viestitään ajantasaisesti yhtiön toiminnasta naapurustolle suunnatuissa kanavissa, kuten yhtiön verkkosivuille avatulla naapurustolle kohdennetulla osiolla. Naapu-rustoa kiinnostavat erityisesti Terrafamen vesistövaikutukset. Vuodesta 2019 alkaen yhtiö on julkaissut lähialueen vesistöjen tilaa tarkastelevan Vesistökatsauksen, joka jaetaan paikallislehtien mukana kainuu-laisiin kotitalouksiin. Katsaus on saatavilla myös Terrafamen verkkosivuilla. Avoin ja ajantasainen viestintä hälventää epäluuloja ja lisää luottamusta yhtiön ja lähiasukkainen välillä.

Lähialueen asukkaita informoidaan teollisuusalueen poikkeustilanteista tai muista ajankohtaisista asioista oman ryhmätekstiviestijärjestelmän avulla. Vastaavat tekstiviestijärjestelmät ovat olemassa omalle hen-kilökunnalle ja alueella toimiville urakoitsijoille. Yhtiön tekstiviestijärjestelmä ei ole viranomaisen poik-keustilanneviestintää, mutta sillä voidaan tukea viranomaisviestintää viranomaisen luvalla.

Terrafamen teollisuuspalokunta toimii Kainuun pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana, minkä ansiosta pelastuspalveluiden taso teollisuusalueen ympärillä olevalla haja-asutusalueella on noussut. Teollisuuspalokunta palvelee Kainuun pelastuslaitoksen alaisena yksikkönä tehdasalueen lähialueilla. Vuonna 2024 teollisuuspalokunta osallistui 9 tehtävään teollisuusalueen ulkopuolella osana Kainuun pelastuslaitosta.

Terrafame on järjestänyt toimintansa aikana tupailtoja, tiedotustilaisuuksia, perhepäiviä ja muita tapahtumia. Kaikkiaan yhtiö tapaa normaalioloissa vuodessa keskimäärin 2 500 – 5 000 ihmistä eri tapahtumissa.

Sponsorointi:

Terrafame tukee pääasiassa kainuulaista urheilua, kulttuuria ja turvallisuutta sekä prosessiteollisuuteen liittyvien opiskelijoiden toimintaa. Yhtiö kohdentaa vuosittain noin 60 000 euroa eri sponsorointikohteisiin. Vuonna 2024 yhtiön merkittävimmät kohteet olivat Sotkamon Jymy, Suomen Ampumahiihtoliitto sekä Kajaanin Hokki. Lisäksi yhtiö tuki kemian ja kaivosteollisuuden opiskelijoita. Sponsorointihakemukset käsi-tellään 2-3 kertaa vuodessa sponsorointitiimin kanssa ja sen avulla varmistetaan, että tuettavan organi-saation tai ryhmän toiminnan tulee olla Terrafamen arvojen ja tavoitteiden mukaista.

Terrafame tukee paikallisen kyläyhdistyksen toimintaa. Yhtiö järjestää vuosittain myös siivoustalkoot, joissa teollisuusalueen tuloteiden vierustoja siivotaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Terrafame osallistuu myös Tuhkakylän kylätapahtumiin, jossa keskustellaan mm. Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvistä asioista.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Terrafame on vuosina 2019-2024 toteuttanut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa yhteensä neljä prosessiteollisuuden ammattitutkintoon johtavaa kaksivuotista oppisopimuskoulutusta. Kolmella ryhmällä varmistettiin työvoima yhtiön 2021 käynnistetylle akkukemikaali-tehtaalle. Ryhmistä valmistui 67 opiskelijaa, joista valtaosa työllistyi Terrafamelle. Neljäs ryhmä aloitti opintonsa syksyllä 2023. Ryhmän noin kahdenkymmenen opiskelijan on tarkoitus työllistyä pääosin uraanin talteenottolaitokselle, mutta myös muille Terrafamen tuotanto-osastoille.

Osaavien henkilöiden saatavuuden varmistamiseksi oppilaitosyhteistyötä jatkettiin edelleen vuonna 2024. Tiivistä yhteistyötä tehtiin oppilaitosten, erityisesti Kainuun ammattiopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston, kanssa. Yhteistyö konkretisoitui oppisopimuskoulutuksen, harjoitteluiden, kesätöiden, opinnäytetöiden ja vierailujen muodossa.

Vuoden 2024 aikana noin viisikymmentä terrafamelaista kehitti osaamistaan erilaisissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Yleisimmät tutkinnot olivat ammatti- tai erikoisammattitutkintoja prosessiteollisuus-, kunnossapito- tai ajoneuvoalalla. Lisäksi uraanin talteenottolaitoksen henkilöstön käynnissäpitokoulutus jatkui vuonna 2024.

Terrafame tutkii ja kehittää prosessejaan pääasiassa tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ja nämä kehitystoimet sisältyvät normaaleihin liiketoimintakuluihin. Vuonna 2024 prosessikehityksen painopisteenä ovat olleet bioliuotuksen ja akkukemikaalitehtaan toiminnan sekä metallien talteenoton tehostaminen. Lisäksi yhtiö tutkii osana normaalia toimintaansa mm. peite- ja pohjarakenteisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimivuutta sekä toteuttaa muuta prosessinkehitykseen, raaka-aineisiin ja kiertotalouteen liittyvää tutkimusta ja pilotointia. Tutkimustoimintaa tehdään myös erillisissä tutkimusprojekteissa, jotka ovat tyypillisesti pidemmän aikavälin strategisia hankkeita.

Terrafame on vahvasti mukana kehittämässä eurooppalaista ja suomalaista akkustrategiaa. Yhtiö tekee aktiivista T&K-yhteistyötä useiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi