Kuvaus yrityksestä

SigmaRoc PLC:n omistama Nordkalk-konserni on kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa, jolla on toimintaa kymmenessä maassa ja yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Eurooppaa. Suomessa toimivalla emoyhtiöllä Nordkalk Oy Ab:llä on 11 kalkkikivikaivosta. Suurimmat kaivokset sijaitsevat Paraisilla, Lappeenrannassa ja Tytyrissä Lohjalla, joista Tytyri on maanalainen kaivos. Nämä kolme kaivosta, jotka ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta, edustaa yli 90 % Nordkalkin kalkkikivituotannosta Suomessa. Kalkkikiven lisäksi Nordkalk louhii sivukiviä ja Lappeenrannassa wollastoniittia. Juuan Dolomiittikalkin tuore yrityskauppa ei ole sisällytetty vuoden 2023 katsaukseen, ellei toisin mainittu.

Nordkalkin liiketoiminta ei rajoitu kaivostoimintaan; Se valmistaa myös poltettua kalkkia ja sammutettua kalkkia. Nämä näkökohdat eivät kuitenkaan ole tämän raportin painopiste.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Suomi yhteensä 2,6 miljoonaa tonnia kalkkikiveä ja wollastoniittia (Lappeenranta 1 / Parainen 1,2 / Tytyri 0,2 Mtonnia)
  • Kokonaislouhinta: 3,8 miljoonaa tonnia (69% tuotantoa, 31% sivukiveä)
  • Raportoidut malmivarat: Salassapidettävä
  • Raportoidut mineraalivarannot: Salassapidettävä
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta / Parainen 20-30 vuotta / Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 ha / Parainen 250 ha / Tytyri 90 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 314 (sisältää Suomen Karbonaatti Oy, SKOY)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Lohja 14%, Turku 5%, Parainen 29%, Lappeenranta 34% (SKOY 8%)
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 42
  • Käyttökate EBITDA: 22 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 2,5 miljoonaa euroa

Tietoja etsinnöistä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Vuonna 2023 ei suoritettu malminetsintää kaivospiirien ulkopuolella.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Kaivospiirit Parasilla, Vimpelissä, Mustiossa ja Kolarilla ovat osittain tai täysin päällekkäisiä luonnonsuojelu- tai Natura2000 ohjelma-alueiden kanssa, yhteensä n. 30 ha
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti
  • *** 1 kpl Lappeenrannassa, kiintoainetason ylittyminen pohjoisessa vesitarkkailupisteessä johtuen maanpoistoprojektista kaivoksen laajentamiseksi

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Kaikilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa ja monella paikkakunnalla useampia päällekkäisiä lupia. Yhteensä voimassa olevia ympäristölupia muutoslupineen on n. 35 kpl.
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 535 900
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 328 000
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta 1,4 miljoonaa tonnia (9% rikastushiekka, 47% sivukivi, 44% maanpoisto) / Parainen 0,8 miljoonaa tonnia (100% sivukivi) / Tytyri 8000 tonnia (100% sivukivi)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: Sivukivi 69% ja rikastushiekka 24% / Parainen: Sivukivi 68% / Tytyri: Sivukivi 100%
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta (kaivos) 15 GWh / Parainen 8 GWh / Tytyri 1 GWh
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta (kaivos): sähkö 6 GWh + lämpö 2 GWh / Parainen: sähkö 8 GWh / Tytyri: sähkö 4 GWh. Kaikilla paikkakunnilla sähkö fossiilivapaata (ydinvoima).
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Tytyri: Scope 1 (polttoaineiden kulutus) = 211.79 tonnia CO2. Scope 2: sähkön kulutus = 47.81 tonnia CO2e. / Parainen: Scope 1 (polttoaineiden kulutus) = 1941.37 tonnia CO2. Scope 2: sähkön kulutus = 88.22 tonnia CO2e. / Lappeenranta (kaivos ja rikastamo): Scope 1 (polttoaineiden kulutus) = 4474.75 tonnia CO2. Scope 2: sähkön kulutus = 257.72 tonnia CO2e.
  • Veden kulutus: Lappeenranta 0,5 Mm3 (17%) / Parainen 0,003 Mm3 (100%) / Tytyri 0,008 Mm3 ( 100%)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Lappeenranta; 1,42 Mm3 / Parainen: 1,04 Mm3 / Tytyri: 0,53 Mm3 luontoon palautettu, 0,57 Mm3 kaupungin käyttöön puhtaana juomavetenä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Lappeenrannassa
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 186 tonnia
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Ihalaisessa Lappeenrannassa istutettiin idänsinililjaa ja muita kasveja vuonna 2023.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu ISO 45001

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1 päivä / työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,80% (SKOY sisällytettynä)
  • Tapaturmataajuus: 4,5
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksi-vuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin. Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan Tytyrissä hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Sidosryhmävuoropuhelu useiden sidosryhmien kanssa ja eri kanavien kautta.
  • Tärkeimpiä sidosryhmäviestinnän kanavia ovat verkkosivut, sosiaalisen median kanavat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (mm. Tytyrin avoimien ovien päivä ja tietoa Tytyrin kaivoksen toiminnasta vuonna 2023 Elämyskaivoksessa osana Euroopan mineraalipäivää).
  • Kesätyöt, harjoittelut ja tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Sponsorointi ja paikallinen tuki paikallisille yhteisöille ja naapureille
  • Tuemme järjestöjä, jotka ovat omistautuneet parantamaan lasten hyvinvointia

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • UUMA4-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • DeMiCo  – Vähähiilinen syvästabilointi ja -tiivistys (mm. Aalto University kanssa)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Parainen, Lohja, Lappeenranta, Vimpeli, Vampula, Sipoo, Mustio, Louhi, Siikainen, Varmo, Kolari
Yhteystiedot:
Teresa Lindholm
Environmental Manager Finland
Nordkalk Oy Ab

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi