Yrityksen esittely

Sokli Oy on Suomen Malmijalostus Oy:n kokonaan omistama hankeyhtiö. Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti.

Suomen Malmijalostus Oy hankki joulukuussa 2020 Savukoskella Pohjois-Suomessa sijaitsevaan Soklin kaivoshankkeeseen liittyvät oikeudet Yara Suomi Oy:ltä. Järjestelyn taustalla oli Yaran strategiseen kokonaisharkintaan perustuva päätös olla viemättä hanketta eteenpäin.

Soklin fosfaattiesiintymä on löydetty vuonna 1967, ja sitä on tutkittu siitä asti. Vuosien saatossa hankkeella on ollut useita eri omistajia. Soklin uusi kaivospiiri käynnissä olevan kaivospiiritoimituksen päätyttyä olisi noin 5 900 hehtaaria.

Soklille on myönnetty vuonna 2018 ympäristölupa, joka on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Lupa koskee 10 miljoonan tonnin vuotuista fosfori- ja rautamalmin louhintaa ja tähän liittyvää sivukiven louhintaa sekä näihin liittyviä toimintoja. Ympäristölupaan ei sisälly radioaktiivisten mineraalien talteenottoa.

Alueen malmi sisältää myös muita sivutuotteita, kuten harvinaisia maametalleja, joiden hyödyntämispotentiaalia on vielä analysoitava tarkemmin.

Soklin malmin sivutuotteiden lisäksi myös alueen logistiset yhteydet on selvitettävä loppuun asti. Hankkeessa on pohdittu rautatievaihtoehtoa ja rekkakuljetuksia, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Kaivoksen avaamisen on arvioitu olevan noin miljardin euron investointi. Suomen Malmijalostuksen mukaan olemassa olevat selvitykset antavat hyvää pohjatietoa, mutta lopullinen arvio kaivoksen avaamisen teknis-taloudellisesta kannattavuudesta voidaan tehdä vasta lisäselvitysten jälkeen. Mikäli hankkeen toteuttaminen myöhemmin todettaisiin teknis-taloudellisesti kannattamattomaksi, selvitetään myös mahdollisuutta perustaa alueelle luonnonsuojelualue.

Yritys lukuina

  • Tuotanto:määrä: (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina)
  • Kokonaislouhinta: (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina))
  • Raportoidut malmivarat: (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet))
  • Raportoidut mineraalivarannot: (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) Suunnitellun hankkeen mineraalivarannot ovat (indicated) 122 Mt (P2O5)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Malminetsintä 1967. Kaivostoimintaa ei ole aloitettu.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) Tuotanto suunniteltu 20 vuodelle.
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaareina) Käynnissä oleva kaivospiiritoimitus koskee 5 923,65 ha:n pinta-alaa, minkä sisään jää ennestään perustettu kaivospiiri, jonka pinta-ala on noin 1 199,31 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa)
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa)
  • Käyttökate EBITDA: (€)
  • Maksettu yhteisövero: (€)

Tietoja etsinnöistä

Soklin fosfaattiesiintymä on löydetty vuonna 1967, ja sitä on tutkittu siitä asti. Vuosien saatossa hankkeella on ollut useita eri omistajia. Malminetsintää ei ole tehty raportointivuonna 2020.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: (kpl) -
  • Malminetsintäkairaus: (km) -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvasta ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

  • Ympäristölupa myönnetty: ei
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: (euroina) 80 000 euroa voimassa olevan kaivosluvan osalta K
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: (euroina) Ei malminetsintää

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: (tonneina, yksilöinti prosentteina) 0 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö (prosentteina lajeittain) -
  • Polttoaineiden kulutus: (GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)) -
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): -
  • Energian kulutuksen tavoite: (GWh, saavutettiinko tavoite)
  • CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: -
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: (lkm) 1 (Koerikastamon pato)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Toiminta-alueella yhteensä 18 uhanalaista lajia: hyönteiset ja hämähäkkieläimet 6 kpl, linnut 8 kpl, putkilokasvit 2 kpl ja sammalet 1kpl (lähde: Suomen Lajitietokeskus, Laji.fi). Edellä mainitut putkilokasvit ovat luontodirektiivin liitteen IV lajit laaksoarho ja lettorikko.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: (kemikaalit tonneina) -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne.)
    • Kompensaatiohakemukset käsittelyssä liittyen lettorikkoon ja laaksoarhoon.

     

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: (työntekijää kohti) -
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): (työntekijää kohti) -
  • Tapaturmataajuus: (miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä) -
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät:
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

  • Vuonna 2020 alueella ei harjoitettu kaivostoimintaa, eikä kaivostoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia ollut.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Vaikutukset maisema-arvoon:

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Sokli-hankkeen omistajuus siirtyi Sokli Oy:lle joulukuussa 2020, jolloin käynnistettiin sidosryhmätyön suunnittelu.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Savukoski
Yhteystiedot:
Samuli Nikula

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi