Kuvaus yrityksestä
Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.
Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee teräksestä ruostumatonta.
Osana Outokummun EVOLVE-strategiaa maksimoimme oman kromikaivoksemme arvon ja asemoimme ferrokromituotantomme sisäisestä ferrokromitoimittajasta vapaaksi markkinatoimijaksi.
Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana, minkä jälkeen on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Kemin kaivoksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.
Kemin kaivoksen hiilineutraalisuustavoitetta edistetään hyödyntämällä vähähiilistä sähköä, käyttämällä biopolttoaineita liikenteessä ja työkoneissa sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Kaivoksella käytetään kokonaan vähähiilistä sähköä, ajoneuvoissa ja työkoneissa biopolttoaineita sekä yhä enemmän sähkökäyttöisiä kaivoskoneita. Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja kaivostoiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset
| C | B | A | AA | AAA | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sidosryhmäyhteistyö | |||||
| Luonnon monimuotoisuus | |||||
| Rikastushiekan hallinta | |||||
| Vesien hallinta | |||||
| Ilmastonmuutoksen hallinta | |||||
| Kaivoksen sulkeminen | |||||
| Työterveys ja turvallisuus | |||||
| Yhdenvertaiset, monimuotoiset ja osallistavat työpaikat |
Kriisinhallinta
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Tuotantomäärä: Palarikaste 146 200 t ja hienorikaste 736 700 t
- Kokonaislouhinta: 3,2 Mt (70 % malmia ja 30 % sivukiveä)
- Raportoidut malmivarat: 66,6 Mt (23,3 % Cr203) (PERC)
- Raportoidut mineraalivarannot: 96,9 Mt (29,1 % Cr203) (PERC)
- Toiminnan aloitusvuosi: 1968
- Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
- Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
- Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 224
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 40 %, Tornio 19 %, Keminmaa 22 %, muut 19 %
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 240 henkilöä
- Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen raportointiin
- Maksettu yhteisövero: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy laajempaan Outokummun raportointiin
Tietoja etsinnöistä
Outokumpu Chrome Oy:llä on yksi malminetsintälupa-alue Keminmaassa, Nuottijänkä, lupatunnus ML2021:0010, pinta-ala 446,12 ha. Alueella on kairattu vuonna 2025, ja malminetsinnän kohteena oli kromi (Cr), eli Kemin kaivoksen kromimalmin itä- ja länsipuoliset jatkeet. Lisäksi kairarei’istä tutkittiin mahdollisia platinaryhmän (PGE) metalleja.
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: Saarenkylänkangas (1kpl), 578 ha
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl), 454 ha
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
- Malminetsintäkairaus: 12,5 km
Ympäristö
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
- ** EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2012 -standardien mukaisesti
- *** 1 kpl. Saniteettipuhdistamon heikentynyt fosforinpuhdistusteho.
- Ympäristölupa myönnetty: kyllä
- Luvan myöntövuosi: Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa sekä toiminnan aloittamislupa. Lupapäätös Nro 125/20/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010), 27.12.2010
- Linkki lupaan: -
- Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 8 978 477 €
- Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 100 000 €
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2 000 €
Avainluvut
- Kaivannaisjätteen määrä: Sivukivi 0,97 Mt, rikastushiekka 1,17 Mt, palakivi 0,29 Mt
- Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 100 %, palakivi 100 %
- Polttoaineiden kulutus: 27,0 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella; sisältää yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen)
- Muu energian kulutus: Sähkö 98,8 GWh (100 % vähähiilinen sähkö), lämpö 17,5 GWh
- Energian kulutuksen tavoite: -
- Kaivoksen CO2-päästöt: 1382 tonnia CO2-fos ja 0,6 kiloa CO2-fos/malmitonni
- Veden kulutus: Rikastamon prosessivedenotto 2,87 Mm3 (raakaveden osuus 0,01 %)
- Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,8 Mm3
- Patojen lukumäärä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Painovoimaan perustuva rikastusmenetelmä, ympäristövaarallisia kemikaaleja ei käytetä
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Kemin kaivoksella luonnon monimuotoisuutta seurataan ja edistetään pitkäjänteisesti osana kaivostoimintaa, maisemointi- ja sulkemissuunnittelua sekä No Net Loss -periaatteen mukaista arviointia. Monimuotoisuuden tilaa seurataan luontoselvityksillä, piilevä-, pohjaeläin-, kalasto- ja linnustotutkimuksilla yhteistyössä asiantuntijoiden ja paikallisten lintuharrastajien kanssa. Käytännön toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kalojen siirtoistutukset, lintujen tekopesien ja pääskyhotellin rakentaminen sekä allasalueiden hoitotoimet. Kaivoksen allasalueet ovat muodostuneet merkittäväksi elinympäristöksi monipuoliselle linnustolle ja muulle eläimistölle, ja kaivostoiminnan ympäristövaikutukset pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä samalla alueen luontoarvoja ylläpitäen ja vahvistaen.
Henkilöstö ja turvallisuus
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
- * Kemin kaivoksella on käytössä työterveys ja -turvallisuusjärjestelmä, joka mukailee ISO45001-standardia, sitä ei ole sertifioitu
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: 0,8 päivää/henkilö/vuosi
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,8 %
- Tapaturmataajuus: LTI 0,0; TRI 1,1
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: (ma-pe) 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä
- Naisten osuus työvoimasta: 13 %
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
Kemin kaivos sijaitsee Keminmaan kunnassa, Meri-Lapin alueella. Kemin kaivos yhdessä Tornion tehtaiden kanssa on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti Meri-Lapin alueella. Kemin kaivoksen lähiympäristön muita elinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä maa- ja kiviainestoiminta. Kemin kaivos ei sijaitse poronhoitoalueella.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.
Vaikutukset maisema-arvoon:
Kemin kaivoksen toiminnoista hallitsevia ovat kaivoksen rakennelmat, kuten kaivostornit ja sivukivikasat. Kaivos sijaitsee soiden ja metsien keskellä, minkä seurauksena kaivosalueen lähimaisemaan syntyy vain paikoin maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnot aiheuttavat maisemavaikutuksia lähinnä kaukomaisemaan (yli 5 km etäisyydellä kaivosalueesta). Suurimmat kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät lounaaseen Kemin kaupungintalon katolle ja Ajoksen rantaan. Vähäisiä vaikutuksia syntyy myös luoteeseen Keminmaan vanhan kirkon/museon rantaan, jossa sivukivialueet näkyvät ohuena siluettina metsälinjan yläpuolella.
Maisema-arvot on huomioitu kaivoksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kemin kaivoksen tavoitteena on huomioida luonnon monimuotoisuus maisemointi- ja sulkemissuunnitelmissa alueelle tyypilliset lajistot huomioon ottaen. Kaivoksen kaikessa toiminnassa pyritään pitämään ympäristövaikutukset kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisimman pieninä, esimerkiksi pölyämisen ja vesistövaikutusten osalta. Tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää kaivosalueen positiivisia vaikutuksia muun muassa linnustoon.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
Sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa Kemin kaivoksen vastuullista toimintaa. Avoimella vuoropuhelulla varmistetaan, että eri osapuolet saavat ajantasaista tietoa kaivoksen toiminnasta, voivat tuoda esiin näkökulmiaan ja osallistua kaivoksen toiminnan kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa luottamusta, ehkäistä väärinkäsityksiä ja edistää kaivoksen ja sen ympäristön kestävää tulevaisuutta.
Kemin kaivoksen keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat työntekijät, urakoitsijat, viranomaiset, Keminmaan kunta, Kemin kaupunki, paikallismedia, lähialueen asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä järjestöt ja yhdistykset. Vuorovaikutus perustuu avoimuuteen, ennakoivaan tiedonvaihtoon sekä toimivaan palautekanavaan. Kysymyksiä, huolenaiheita ja kehitysehdotuksia kerätään muun muassa yhteistyötapaamisissa sekä sähköpostitse ([email protected]).
Vuoropuhelu ja tapaamiset:
Vuonna 2025 sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin yhteistyöryhmän kokouksissa, naapuripäivässä ja erillisissä sidosryhmätapaamisissa. Keskustelujen keskeisiä teemoja olivat kaivoksen toiminnan kehittäminen, turvallisuus, ympäristöasiat ja malminetsintä. Lisäksi käsiteltiin kaivostoimintaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia, kuten sääntelyä, verotusta, energiakustannuksia ja toiminnan yleistä hyväksyttävyyttä. Tilaisuuksissa vaihdettiin näkemyksiä myös kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä vesistö- ja meluvaikutuksista. Esillä oli lisäksi kaivoksen merkitys alueen elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta.
Tapaamisissa esiteltiin kaivoksen ajankohtaisia hankkeita, tuotannon ja malminetsinnän näkymiä sekä ympäristö- ja vastuullisuustyötä. Sidosryhmiltä saatu palaute, kysymykset ja kehitysehdotukset tukivat vuoropuhelua, ja niitä hyödynnettiin toiminnan ja viestinnän kehittämisessä. Yhteistyötä tehtiin paikallisten luonto- ja tutkimustoimijoiden kanssa luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön seurantaan liittyvissä kysymyksissä.
Yhteistyökumppanit ja paikallistoiminta:
Vuoden 2025 aikana kaivoksella vieraili oppilaitoksia, yhteistyökumppaneita ja muita ulkopuolisia toimijoita. Lisäksi yhtiö tuki paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilua, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöiden perheiden vapaa-ajantoimintaa.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
Vuonna 2025 tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä hiilineutraalisuuden edistämiseen. Tavoitetta tuettiin lisäämällä vähähiilisten ratkaisujen käyttöä ja kehittämällä toimintojen energiatehokkuutta. Vuoden aikana maanalaisen kaivoksen ilmanvaihtonousujen lämmitys siirrettiin propaanista vähähiiliseen sähköön. Lisäksi jatkettiin tutkimus- ja kehitystyötä kaivostäytön ja ruiskubetonin hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä arvioitiin sähköisen kaivoskaluston soveltuvuutta käytännön käyttökokemusten perusteella. Kaivostuuletuksen optimointia ja vesienhallintaa kehitettiin edelleen energian kulutuksen vähentämiseksi sekä ympäristövaikutusten hallinnan tehostamiseksi.
Kemin kaivos osallistui myös useisiin yhteistyöhankkeisiin, kuten Vesitar-projektiin (teollisuusvesien käsittelyratkaisut) ja Action4Commons-tutkimukseen (kollektiivinen sidosryhmäyhteistyö yhteishyödykkeiden hallinnassa). Lisäksi kaivos oli mukana erilaisissa webinaareissa ja työpajoissa, joissa käsiteltiin muun muassa kaivosten sivuvirtojen hyödyntämistä ja kiertotaloutta.