Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kaivoksen muut arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet.

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P2O5 in situ). Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa,  jolloin P2O5 -pitoisuus  nousee noin 36,5 %:iin. Vuonna 2022 noin 91 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi muodostuu kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetehtaalla kuin myös yhtiön muilla toimipaikoilla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.

Tietoa Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikasta löytyy lisää nettisivuiltamme: https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/yara-suomi/toimipaikat/siilinjarvi/

Yhtiön vastuullisuusraportti 2022 on julkaistu ja löytyy nettisivuilta: https://www.yara.com/this-is-yara/sustainability/sustainability-reporting/latest-sustainability-report/

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Energiatehokkuus Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: 14.11.2023
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 23.9.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Apatiittirikaste 923 245 t (pitoisuus 37 %), kalsiittirikasta 17 739 t, biotiitti 48 775 (t), kiilletuotteet 9 465 t
  • Kokonaislouhinta: 23,69 t (malmi 52 %, sivukivi 48 %)
  • Raportoidut malmivarat: todennetut ja todennäköiset 405 Mt (P2O5 3,4-3,7 %)
  • Raportoidut mineraalivarannot: mitatut 560 Mt (P2O5 3,7 %), osoitetut 1 350 Mt (3,3 %)
  • Toiminnan aloitusvuosi: esiintymä löydetty 1950-luvulla, kaivostoiminta aloitettu 1979
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: noin 15 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 ha (100 % Yaran omistuksessa)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 96
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 42 %, Kuopio 33 %, liitoskunnat 16 %, muut 9 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): noin 200
  • Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin
  • Maksettu yhteisövero: Yara Suomi Oy maksoi yhteisöveroa vuoden 2022 osalta 61 126 528 €.

Tietoja etsinnöistä

Yara suorittaa malminetsintää Siilinjärven kunnan alueella Yaran kaivosalueen lähialueilla. Malminetsintää suoritetaan geologisen kartoituksen, montutuksen, geofysikaalisten mittausten ja kairausten avulla. Etsittävät mineraalit ovat apatiitti ja kalsiitti. Lisäksi tehdään tutkimuskairauksia kaivosalueella.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl (1844,42 ha)
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: 60 kairareikää, yhteensä 26 602 m

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** ISO 14 001, sertifioitu
  • *** 26 (räjäytysmelu 22 kpl, Raasion rikastushiekan tärinä 3 kpl, biotiitin hiukkaset 1 kpl)

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: päätös ympäristöluvan tarkistamisesta 2016, muutos ympäristölupaan 2021 (saanut lainvoimain 2023)
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1197211; https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1593872
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 20 484 789 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 350 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 21 Mt (sivukivi 55 %, rikastushiekka 45 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 2,84 Mt (sivukivi 98 %, rikastushiekka 2 %)
  • Polttoaineiden kulutus: 156,6 GWh
  • Muu energian kulutus: sähköenergia 185,2 GWh (josta 18,5 % vesivoimaa), lämpö 133,2 GWh (100 % kemiantehtaiden hukkalämpöä)
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 66 724 t CO2 ja 0,0054 t CO2/malmitonni . Luvut ovat kaivosalueen toimintaa koskevia scope 1 ja 2 päästöjä, lisäksi luvut sisältävät kumppaniyrityksen käyttämät polttoaineet avolouhostoiminnoissa.
  • Veden kulutus: 9,5 Mm3 (raakaveden osuus n. 20 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 6,2 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikastamo 1 225 t, yarex asema 596 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Rikastushiekka-alueista on muodostunut paikallisesti merkittävä lintujen levähdyspaikka. Vanhalla rikastushiekka-alueella on paikallisen lintuyhdistyksen rengastusasema. Rengastuskaudella 2022 Raasiossa rengastettiin yhteensä 3 136 lintua, joista kahlaajia 865, vesilintuja 16 ja muiden linturyhmien edustajia 2255. Rengastusvuosi oli rengastusten kokonaismäärältä paras rengastusaseman 36-vuotisen historian aikana. Raasion altaalla sijaitsee myös lintutorni, joka on paikallisten asukkaiden ja lintuharrastajien käytössä. Rikastushiekka-alueella on tehty luontotyyppikartoituksia. Jaakonlammen louhoksen alueelle on haettu lupa poiketa idänlehväsammalen ja valkolehdokin rauhoitussäännöksistä. Kyseisten kasvilajien osalta on lähdetty turvaamaan niiden elinoloja ja niille on haettu kasvilajien siirron mahdollistava lupa. Siirrot on aloitettu koesiirroin vuoden 2021 aikana ja varsinaiset siirrot on tehty vuoden 2022 aikana. Siirrettyjen kasvien menestymistä tullaan seuraamaan tulevina vuosina tehdyn suunnitelman mukaan.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO 45001

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 10/hlö
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,82 % (TT) ja 3,32 % (TH)
  • Tapaturmataajuus: 0 (oma hlö), urakoitsijoiden tapaturmat 4 kpl (TRI-taajuus 2, jossa mukana mm. ensiapua vaatineet tapaturmat)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: TAM15 (7,5 h / 8 h), TAM17 (7,5 h), TAM 25 (8 h), TAM 27 (8 h), TAM 37 (12 h)
  • Naisten osuus työvoimasta: 14,4 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv.* Urakoitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä.

*Kokonaistyöllisyysvaikutus perustuu vuoden 2018 lukuihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu välittömästä (omat työntekijät) ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta sekä tulovaikutuksesta. Tulovaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla. Suora työllisyysluku sisältää vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kaivoksen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä n.3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat osittain poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä. Kolmisopenjärven rehevöitymiskehitystä on pyritty pysäyttämään ja vähentämään hapetuksen ja hoitokalastusten avulla. Yara aloitti järven lisäkunnostustoimet vuonna 2015. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Kunnostushankkeessa ovat mukana myös paikallinen kyläyhdistys sekä paikalliset asukkaat.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Kaivosalueelle tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä on selvitetty mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnan maisemavaikutukset painottuvat kaivoksen lähialueelle, missä sivukiven läjitysalueet sekä rikastushiekka-allas nousevat maisemassa selvästi havaittaviksi kohteiksi. Kaivosalue sijaitsee vesistöjen läheisyydessä ja alueen läheisyydessä on maatalousalueita, joilla maisema on avointa. Näiltä alueilta käsin kaivosalueen läjitykset ovat havainnoitavissa. Läjitysalueet, kuten sivukiven kasa-alueita ja rikastushiekka-alueita maisemoidaan toiminnan edetessä siinä määrin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Kokonaisuudessaan maisemoinnit saatetaan loppuun toiminnan päättyessä. Maisemointisuunnitelmat on laadittu siten, että alueet saadaan sovitettua maisemointien avulla mahdollisimman luontaisesti aluetta ympäröivään maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yritys on perustanut vuonna 2015 Siilinjärven toimipaikan lähialueen yhteistoimintaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa.

  • Yhteistoimintaryhmän lisäksi toimipaikalle on perustettu alueryhmät lähiasuinalueille. Ryhmiä on neljä ja niiden toiminta on alkanut v.2019 aikana. Vuoden 2022 aikana järjestettiin yhteistoimintaryhmän kokous, ja kolme alueryhmän kokousta
  • Avoimia ei ovia ei järjestetty vuonna 2022 koronatilanteesta johtuen
  • Paikallisen lintuyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä vanhalla rikastushiekka-alueella
  • Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
  • Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
  • Sidosryhmäyhteistyötä tehdään vuosittain päivitettävän suunnitelman mukaisesti
  • Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle
  • Kaivoslaajennuksen YVA lähti käyntiin, minkä tiimoilta pidettiin useita eri esittelytilaisuuksia, sekä oltiin yhteydessä eri tahoihin

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi