Kuvaus yrityksestä

Endomines on kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Kaivos ja malminetsintäalue sijaitsevat Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Tuotantomäärissä on huomioitu Pampalon maanalaisen kaivoksen tuotantomäärät. Emoyhtiö Endomines Ab on rekisteröity Ruotsiin.

Malmi ajetaan kaivoksesta kuorma-autoilla murskaamon malmille varatulle alueelle, josta se syötetään pyöräkuormaajalla murskaamon vaunusyöttimeen. Murskaus tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen murskausvaihe on avoimessa piirissä. Toinen ja kolmas vaihe on suljetussa piirissä. Murskaamon tuote ajetaan noin 18 m korkeaan varastokasaan, jonka alla olevasta tunnelista murske otetaan rikastamoa syöttävälle kuljetinhihnalle.

Murskaamolla ei käytetä prosessikemikaaleja, lukuun ottamatta erilaisia voiteluaineita murskaimilla ja kuljettimilla. Varastosiilosta murske siirretään kuljettimilla jauhatukseen. Hieno kiviaines johdetaan luokittimien kautta hiukkaskoon mukaan joko ominaispainoerotukseen tai vaahdotusprosessiin. Karkeampi, yli 0,1 mm:n aines menee ominaispainoerotukseen, missä kulta erottuu. Ominaispainoerorikastuksen jälkeen erottumaton aines palaa jauhatukseen ja luokitteluun. Hienomman, alle 0,1 mm:n, aineksen vaahdotuksessa ja rikasteen sakeutuksessa käytetään kemikaaleja. Vaahdotuskennoissa ilmakuplat nostavat kemikaaleilla käsitellyt kultahippuset vaahdon mukana rikasteränneihin. Malmin sisältämät sulfidit, joista pääosa on pyriittiä (FeS2), nousevat kultarikasteeseen ja menevät tämän mukana jatkojalostukseen. Jäännös on rikastushiekkaa, joka johdetaan rikastushiekka-altaalle. Hiekka erotetaan lietteestä laskeuttamalla. Erottuva vesi johdetaan jälkiselkeytysaltaaseen ja edelleen takaisin prosessiin

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: 2710 t
  • Kokonaislouhinta: 116 456 t
  • Raportoidut malmivarat:
  • Raportoidut mineraalivarannot: 2 384 000 t
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1996 (malminetsintä), 2011 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 3 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 445,5 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 32 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Ilomantsi 56 %, Joensuu 6 %, Helsinki 10 %, muut 28 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 19 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 1 585 389 EUR
  • Maksettu yhteisövero: Ei maksettu koska edelleisiltä vuosilta kertyneitä tappioita on vähennetty verotuksessa

Tietoja etsinnöistä

Endomines Oy on aloittanut malminetsinnän vuonna 1996 ja kaivostoiminnan vuonna 2011. Yritys tekee malminetsintää Suomessa Ilomantsin alueella sijaitsevilla valtaus- ja malminetsintälupa-alueilla, joita on yhteensä noin 9 544 hehtaaria. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Malminetsintämenetelminä käytetään geologista kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maanpinta- ja lentomittauksia, maaperänäytteenottoa, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja sekä syväkairausta. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia lupia.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Natura 2000 (552,44 ha kokoinen varausalue, ei kaivostoimintaa) ja yksityinen luonnonsuojelualue (6,4 ha)
  • *** -

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 114 342 t (sivukivi 0 %, pintamaat 0 %, rikastushiekka 100 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 5.9 GWh (uusiutumattomia 100%)
  • Muu energian kulutus: 11.6 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 105 600 m3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella:
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: -
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: danafloat 3,05 t, kalium-amyyliksantaatti (PAX) 1% liuos 6,76 t, kuparisulfaatti 2% liuos 3,1 t, rikkihappo 289,2 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 0,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2 %
  • Tapaturmataajuus: 11 (työpaikkatapaturmat/miljoona työtuntia, yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet )
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 10 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

 

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat ja ammattikalastajat sekä maanomistajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on vaikuttanut positiivisesti lähialueen virkistyskäyttöön olemalla mukana esimerkiksi leiri- ja retkeilypaikkojen siivoustalkoissa.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa esimerkiksi jättämällä suojapuustoa sekä istuttamalla taimistoa. Lisäksi jätealueita tullaan maisemoimaan sitä mukaan, kun ne poistuvat käytöstä.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Tiedotustilaisuudet vähintään 1 krt/vuosi ja avoimet ovet 1 krt/vuosi. Alun epäluulot ja pelot vaihtu- neet positiiviseksi asenteeksi.
  • Yhtiön jakaman kyläkehitysavustuksen kohdentamisesta päättää yhtiön edustajan ja ulkopuolisten muodostama toimikunta.
  • Tiedotetaan yrityksen toiminnasta säännöllisesti paikallislehdessä, vuosiraportissa, paikallisella julkisella ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja avoimien ovien päivillä sekä joskus kirjeillä sekä ja yritys-/aluevierailujen avulla.
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle, mutta ei käytänteitä palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Ei hankkeita tällä hetkellä

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi