Kuvaus yrityksestä

Latitude 66 Cobalt Oy tekee teknologiamineraaleihin liittyvää malminetsintää ja kehittää kahta tunnettua malmiota Kuusamossa ja Posiolla kohti kaivostoimintaa. Teemme malminetsintää 19 kunnan alueella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa.

Latitude 66 Cobalt aloitti toimintansa vuonna 2017. Australialainen emoyhtiö Latitude 66 Cobalt Ltd omistaa Latitude 66 Cobalt Oy:n kokonaisuudessaan. Emoyhtiön suomalaisomistuksen osuus on noin 19 %.

Teemme malminetsintää paikantaaksemme suomalaisen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja energian varastointi ovat mahdollisia akkuteknologian avulla.

Pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä teollisen huoltovarmuuden merkitys on kasvanut kaikkialla maailmassa. Koboltin ja muiden mineraalien kansallisen ja eurooppalaisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Kiina ei dominoi materiaalivirtoja nykyisellä tavalla.

Kansallisen akkustrategian toteutuminen ja akkuteknologiaan liittyvien investointien syntyminen Suomeen edellyttävät laajojen alueiden systemaattista malminetsintää.

Olemme aktiivinen osallistuja malminetsintää ja koko mineraaliklusteria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olemme yhtiönä ottaneet Suomessa ensimmäisenä käyttöön malminetsinnän suojavyöhykkeet (lisää kohdassa ’Tietoja malminetsinnästä’).

Vuosina 2020–2022 toteutimme laajojen geologisten alueiden perustutkimusta Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella sekä Itä-Lapissa. Laajoilla varausalueilla tehdyn tutkimuksen tavoitteena on kohdentaa varsinainen malminetsintä lupaavimmille alueille.

Toimistomme sijaitsee Oulussa, geologinen tutkimusasema sekä kairasydänvarasto Posiolla ja geologinen asema Kuusamon Käylän kylässä.

  • Yhtiö on sitoutunut malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmän toimintaperiaatteisiin.
  • Yhtiö on tiedottanut sitoutumisesta henkilöstölle.
  • Yhtiöllä on toimintaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla.
  • Yhtiöllä on toimintaa poronhoitoalueella.
  • Yhtiöllä on toimintaa erityisellä poronhoitoalueella.
  • Yhtiö toteuttaa malminetsintää joissain kohteissa maanomistajan suostumuksella
  • Sopimus maanomistajan kanssa on laadittu kirjallisena.

Yritys lukuina

  • Raportoidut malmivarat: -
  • Raportoidut mineraalivarat: 16 490 t kobolttia, 647 000 oz kultaa (JORC-standardin mukainen)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2017
  • Omien työntekijäiden määrä (31.12.): 10
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kuusamo, Oulu
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): -
  • Käyttökate EBITDA: -
  • Maksettu yhteisövero: -

Tietoja malminetsinnästä

Latitude 66 Cobalt tekee malminetsintää 19 kunnan alueella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Yhtiö ei tee varausilmoituksia tai malminetsintälupahakemuksia luonnonsuojelualueille tai Natura 2000 -alueille, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen. Sama suojavyöhyke koskee myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia. Lisäksi yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Posion Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeet. Yhtiö ei myöskään tee varausilmoituksia tai malminetsintälupahakemuksia saamelaisten kotiseutualueeksi määritellylle alueelle.

Olemme vuodesta 2017 tutkineet Kuusamon liuskevyöhykkeen (Kuusamo Schist Belt) geologista rakennetta ja mineraalipotentiaalia. Sovellamme Kuusamon liuskevyöhykettä koskevaa tietoa muille samankaltaisille geologisille alueille. Vuosina 2020-2022 yhtiö toteutti kymmenen kunnan alueella yhteensä 5 700 neliökilometrin alueella Operaatio Akkumalmi -nimellä kulkevan tutkimusprojektin. Maaperänäytteitä analysoimalla, kivinäytteitä keräämällä ja kartoitusten avulla kohteita rajataan varsinaista malminetsintää varten.  

Vuonna 2022 toteutimme malminetsintäkairauksia ja pohjamoreeninäytteenottoa Kuusamossa ja Posiolla sekä maanpintageofysiikan mittauksia Kuusamossa. Kesällä 2022 tutkimme varausalueidemme malmipotentiaalia kenttäkartoitusohjelmalla Kuusamossa, Posiolla, Sallassa, Kolarissa, Sotkamossa ja Ristijärvellä.

Malminetsintäalueillamme teemme töitä maaperänäytteitä tutkimalla, maan pinnalta ja ilmasta tehdyillä sähkömagneettisilla tutkimuksilla sekä kairaamalla. Kairauksissa syntyvä kiviliete eli soija tankitetaan ja viedään pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetään myös suoja-alustoja siten, että mahdollisen laiterikon myötä luontoon ei päädy öljyä.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 6 kpl ja 233 781 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 1 436 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 53 kpl ja 82 112 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 10
  • Malminetsintäkairaus: 6,4 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvasta ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

  • Ympäristölupa myönnetty: ei
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 13 000€, Juomasuon kaivospiiri, Kuusamo
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 14 000€ (osa malminetsintälupapäätöksistä odottaa lainvoimaisuutta)

Avainluvut

  • Vedenkulutus: -
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen määrä kaivosalueella: -
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: -
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä *:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei sisäinen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): < 1%
  • Tapaturmataajuus: 0
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: arkipäiväjärjestelmä, 9+5
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 30%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Geologisen aseman ja tutkimusaseman olosuhteiden kehittämisessä tukeudumme kokonaan paikallisiin yrityksiin Kuusamossa ja Posiolla. Kairausjaksojen aikana noin 250 000 euron kuukausikuluista merkittävä osa jää Koillismaan ja Lapin talousalueille. Yhtiöllä on paliskuntia varten erikseen nimetty yhteyshenkilö, Pohjois-Suomen aluepäällikkö Niilo Kallunki.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kairauksista ja lennokeilla toteutettavista tutkimuksista aiheutuu lyhytaikaista äänihaittaa, lisäksi tutkimusaikana alueilla liikutaan moottoriajoneuvoilla. Kairaustöiden jäljet ennallistetaan maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Juomasuon kaivospiirin alueella on talviaikaan Käylän kylän väen ja Rukan turistien käyttämä hiihtolatu, jonka ylläpitoa yhtiö tukee.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Yhtiön malminetsintätoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maisema-arvoille.

Yhtiö on ennallistanut Kuusamon Juomasuon kaivospiirin aluetta vuodesta 2017. Kaivospiirin alueella on aiemman toimijan 1990-luvulla tekemiä koelouhoksia. Koelouhosten ympäristöä on yhtiön toimesta siistitty ja alueelle on rakennettu poroaidat vuonna 2019.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Yhtiön sidosryhmäyhteistyö pohjautuu vuonna 2017 toteutettuun laajaan luottamuksellisten tapaamisten sarjaan sekä Taloustutkimus Oy:n 1400:lle Kuusamon ja Posion asukkaalle tekemään puhelinhaastattelututkimukseen. Informoimme toiminta-alueidemme yrityksiä ja asukkaita toiminnastamme Postin peittojakeluna toimitettavien julkaisujen, paikalliselle medialle ja kuntien valtuutetuille suunnattujen tiedotteiden sekä verkkosivujemme kautta. Vuonna 2022 järjestettyihin erilaisiin tilaisuuksiin osallistui paikan päällä 105 henkilöä. Toiminta-alueensa kuntien päättäjien kanssa yhtiö järjesti verkkotapaamisia, joissa esiteltiin yhtiön toimintaa sekä malminetsinnän tutkimustapoja. Näihin verkkotilaisuuksiin osallistui noin 140 henkeä. Lisäksi yhtiö järjesti Porin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä kutsutilaisuuden, jossa esiteltiin Vaasan yliopistossa tehtyä tutkimusta suomalaisen koboltin logistisista kilpailueduista Kongossa louhittuun ja Kiinassa jalostettuun kobolttiin verrattuna eurooppalaisen autoteollisuuden näkökulmasta. Tilaisuuteen osallistui valtiovallan, teollisuuden, yliopistojen ja tiedotusvälineiden edustajia yhteensä noin 70 henkeä.

Teemme aktiivista työtä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa, jotta geologiaa ja malminetsintää koskevaa keskustelua käytäisiin tieteellisten faktojen pohjalta. Toiminta-alueemme kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat alueiden asukkaiden, maanomistajien ja yrittäjien tiedonsaannin kannalta keskeisiä henkilöitä. Tapaamme kuntien luottamushenkilöitä säännöllisesti ja pidämme heitä ajan tasalla myös toimittamalla materiaalia. 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Latitude 66 Cobalt osallistuu kansallista akkuklusteria kehittäviin tutkimushankkeisiin (BATCircle ja BATTRACE) ja tekee yhteistyötä niin alan yritysten, GTK:n kuin yliopistojenkin kanssa laajojen geologisten alueiden malminetsinnän sekä akkumineraalien kysyntään liittyvän kansainvälisen tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Latitude 66 Cobalt on mukana myös elokuussa 2022 käynnistyneessä Euroopan komission Horisontti Euroopa -ohjelman rahoittamassa AGEMERA-projektissa. AGEMERA pyrkii lisäämään eurooppalaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuutta lisäämällä tietoisuutta niiden mahdollisuuksista, roolista ja vaikutuksista vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. AGEMERA luo innovatiivista teknologiaa, joka ohjaa kriittisten mineraalien ympäristöystävällisempää etsintää.

Toimintamme myötä on myös valmistunut jo useita opinnäytetöitä. 

Näemme, että akkumineraalien alkuperän jäljitettävyys (traceability) on yksi keskeisiä suomalaisen akkuklusterin kilpailukykytekijöitä tulevaisuudessa. Työskentelemme laajojen tutkimushankkeiden kokoamiseksi muun muassa mineraalien prosessoinnin ja vesiturvallisuuden jatkuvaksi kehittämiseksi.

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue
Kainuu, Koillismaa, Lappi
Yhteystiedot:
Jussi Lähde
Vastuullisuus ja viestintä
Latitude 66 Cobalt Oy
040 594 4444

Kestävän kaivostoiminnan verkosto