Kuvaus yrityksestä

Kaivosyhtiö Hannukainen Mining Oy on perustettu vuonna 2015 Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen esiintymän malmivarantojen hyödyntämiseksi. Kaivostoiminta on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti alueilla, joilla on jo aiemmin ollut kaivostoimintaa eri kaivosyhtiöiden toimesta. Yhtiön tavoitteena on hyödyntää alueella sijaitseva rautaoksidi-kupari-kulta -esiintymä ja tuottaa rauta-, kupari-kulta- ja pyriittirikastetta. Louhinta tapahtuu avolouhintana kahdessa louhoksessa. Hanke on lupa- ja suunnitteluvaiheessa ja varsinainen tuotanto ei ole vielä alkanut.

Yrityksen omistaa kolarilainen perheyritys Tapojärvi Oy. Tapojärvellä on pitkä historia monipuolisessa kaivosurakoinnissa, materiaalinkäsittelyssä, kiertotaloudessa sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoidossa. Hannukainen Miningin toiminnan tukena on hankevaiheessa koko Tapojärven organisaatio.

Kotisivut: https://www.hannukainenmining.fi/

  • Yhtiö on sitoutunut malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmän toimintaperiaatteisiin.
  • Yhtiö on tiedottanut sitoutumisesta henkilöstölle.
  • Yhtiöllä on toimintaa Natura 2000 -alueilla.
  • Yhtiöllä on toimintaa poronhoitoalueella.
  • Yhtiöllä on toimintaa erityisellä poronhoitoalueella.
  • Yhtiö toteuttaa malminetsintää joissain kohteissa maanomistajan suostumuksella
  • Sopimus maanomistajan kanssa on laadittu kirjallisena.

Yritys lukuina

  • Raportoidut malmivarat: 115 Mt (Fe 30,5 %, Cu 0,185 %, Au 0,112 ppm)
  • Raportoidut mineraalivarat: 159 Mt (Fe 30%, Cu 0,18%)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2015 (yritys aloittanut, ei vielä tuotantoa)
  • Omien työntekijäiden määrä (31.12.): 7
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Tornio ja Kolari
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): -
  • Käyttökate EBITDA: -
  • Maksettu yhteisövero: -

Tietoja malminetsinnästä

Malminetsintää tehdään Kolarissa suunnitellun kaivoksen ympärillä, sekä Kittilässä Kelontekemässä. Kolarissa malminetsintä painottuu IOCG-malminetsintään, jossa tärkeimpinä mineraaleina ovat magnetiitti ja kuparikiisu. Kittilän Kelontekemässä malminetsintä painottuu kultaan ja kupariin. Malminetsintää tehdään mallintamalla ja tulkitsemalla vanhoja aineistoja, suorittamalla geofysikaalisia mittauksia ja timanttikairaamalla.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl, 303,3 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl, 650,02 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 8 kpl, 3488,5 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 1 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvasta ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

  • Ympäristölupa myönnetty: ei
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2500 €

Avainluvut

  • Vedenkulutus: -
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen määrä kaivosalueella: 0
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 13 valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaiseksi ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lintulajia hömötiainen, lapinsirri, mustakurk-ku-uikku, piekana, suokukko, tervapääsky, tukkasotka, törmäpääsky, varpunen, viherpeip-po, mehiläishaukka, niittysuohaukka, räystäspääsky + 2 muuta uhanalaista lintulajia) • 2 valtakunnallisesti uhanalaista kalalajia (meritaimen ja merilohi) • 3 luontodirektiivin liitteen IV lajia (saukko, pohjanlepakko ja lapinleinikki) • 2 valtakunnallisesti uhanalaista kasvilajia (kaitakämmekkä ja lettosara)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä *:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei Toiminta ISO 45001 mukaista. Ei sertifioitu.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,7
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,4 %
  • Tapaturmataajuus: 0
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö
  • Naisten osuus työvoimasta (%): -

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Yhtiön toiminnalla ei ole hankeaikana ollut merkittävää vaikutusta alueen elinkeinoihin. Paikallisten elinkeinoharjoittajien kanssa pyritään käymään keskusteluja toimintojen yhteen saattamiseksi.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön: Yhtiön toiminnalla ei ole hankeaikana ollut merkittävää vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön, koska alueella ei ole vielä toimintaa.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Vaikutukset maisema-arvoon: Yhtiön toiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta alueen maisema-arvoon.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yhtiö tukee paikallista sekä ympäristökuntien seuratoimintaa panostaen etenkin lasten ja nuorten alueelliseen hyvinvointiin ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Yritys tukee ympäristö- ja kulttuuritoimintaa ja huolehtii työntekijöiden perheiden vapaa-ajantoiminnasta.
  • Yhteyttä sidosryhmiin ylläpidetään jatkuvasti. Viestintä- ja vuorovaikutuskanavina ovat puhelin, sähköposti, keskustelut, sähköiset uutiskirjeet (8 kpl), lehti-ilmoitukset, tiedotteet (1 kpl), www-sivut (19 verkkosivutiedotetta), videot, aluetalousselvitys ja hankkeen esitelehti.
  • Vuoden 2022 aikana käynnistettiin yhteistyöfoorumia keskeisten sidosryhmien, kuten kunnan, paliskuntien, yritysjärjestöjen, kyläyhdistysten ja matkailualan yritysten ja -yhteisöjen kanssa ulkoisen konsultin vetämänä. Yhteistyöfoorumi ei saavuttanut tavoitteitaan, sillä alueelliset matkailualan yritykset ja –yhdistykset eivät halunneet mukaan toimintaan.
  • Hannukainen Mining on mukana edistämässä Kolarin radan sähköistämistä yhteistyössä Metsä Groupin, Stora Enson, UPM:n, Lapin matkailuelinkeinon liiton, Visit Ylläksen, Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon, Kittilän ja Ylitornion kuntien, Tornionlaakson neuvoston, Lapin liiton, VR Groupin sekä Lapin kauppakamarin kanssa.
  • Kesäkuussa järjestettiin suunnitellulla kaivosalueella koko perheen kaivostapahtuma, jossa oli yli 700 kävijää. Loppuvuodesta pidettiin kolme tupailtaa, joista yksi oli kohdennettu maanomistajille, toinen Hannukaisen kyläläisille ja kolmas oli avoin yleisötilaisuus. Lisäksi Hannukainen Mining oli edustamassa useissa tapahtumissa, kuten messuilla ja yleisötapahtumissa. Kolarin toimisto, Vänkätupa, oli avoinna 36 kertaa vuoden aikana ja käyntikertoja oli yhteensä 1084.

 

  • Sidosryhmille on luotu useita palautekanavia, kuten www-sivut, sähköposti sekä tapahtumissa kerätyt palautteet. Palautteiden käsittelyyn on luotu järjestelmä, ja kaikkiin asiallisiin palautteisiin vastataan ja toimintaa pyritään kehittämään saadun palautteen mukaisesti.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uudet alueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa. Projektin toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus 1.10.2020-30.6.2023 välisenä aikana. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, GTK, Luke, Boliden Kevitsa Mining Oy, Hannukainen Mining Oy, Napapiirin kuljetus Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Sodankylän kunta, Kittilän kunta.
  • Dig_IT- hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja kestävän kaivostoiminnan tarpeisiin. Hankkeen aikana seurataan online mittareilla Hannukaisen kaivosalueen ympärillä olevia vesistöjä ja kehitetään ratkaisuja tämän tiedon hyödyntämiseksi. Projekti on Horisontti2020 rahoitteinen ja se kestää neljä vuotta. Hankekumppaneita on mukana hankkeessa 15kpl ja niitä ovat mm. Tapojärvi Oy, Tampereen yliopisto ja Sintef Norlab AS.
  • TYPKI-hankkeessa edistetään ravinteiden talteenottoa ja jalostamista teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi. Hankkeessa kehitetään uusia teknistaloudellisesti järkeviä ja pilotointivalmiita ratkaisuja jätevesien puhdistukseen ja ravinteiden talteenottoon sekä teollisuuden sivuvirroista uusia ravinneinnovaatioita ja kiertotaloustuotteita. Ensimmäisenä hyödynnettäisiin sivuvirtoja kaivossektorilta ja sitten muilta teollisuudenaloilta, kuten kemian- ja metsäteollisuudesta. Business Finlandin osarahoittaman kolmevuotisen (2021-2023) julkisen TYPKI – Typen kierto -yhteistyöhankkeen (Resource-wise nutrient recovery from industrial wastewaters) kokonaisbudjetti on 1,03 milj. euroa. Hanketta koordinoi VTT ja konsortiossa ovat mukana Oulun yliopisto, Tapojärvi, Aquaminerals, BioSO4, Brightplus, Teollisuuden Vesi, Agnico Eagle, Gasum, Hannukainen Mining, Valmet ja Yara Suomi.
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue
Kolari
Yhteystiedot:
Maria Mäntylä
Ympäristöinsinööri
Hannukainen Mining Oy

Muut vuodet

No related posts found.

Malminetsintäyhtiöt

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi