Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kaivoksen muut arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet.
Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P2O5 in situ). Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa, jolloin P2O5 -pitoisuus nousee noin 36,5 %:iin. Vuonna 2022 noin 91 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi muodostuu kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetehtaalla kuin myös yhtiön muilla toimipaikoilla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.
Tietoa Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikasta löytyy lisää nettisivuiltamme: https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/yara-suomi/toimipaikat/siilinjarvi/
Yhtiön vastuullisuusraportti 2022 on julkaistu ja löytyy nettisivuilta: https://www.yara.com/this-is-yara/sustainability/sustainability-reporting/latest-sustainability-report/
| AAA | |||||||||||||
| AA | |||||||||||||
| A | |||||||||||||
| B | |||||||||||||
| C | |||||||||||||
| Sidosryhmäyhteistyö | Luonnon monimuotoisuus | Rikastushiekan hallinta | Vesien hallinta | Energiatehokkuus | Kaivoksen sulkeminen | Työterveys ja turvallisuus |
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Crisis Management Planning – Site |
Yara suorittaa malminetsintää Siilinjärven kunnan alueella Yaran kaivosalueen lähialueilla. Malminetsintää suoritetaan geologisen kartoituksen, montutuksen, geofysikaalisten mittausten ja kairausten avulla. Etsittävät mineraalit ovat apatiitti ja kalsiitti. Lisäksi tehdään tutkimuskairauksia kaivosalueella.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.
Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv.* Urakoitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä.
*Kokonaistyöllisyysvaikutus perustuu vuoden 2018 lukuihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu välittömästä (omat työntekijät) ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta sekä tulovaikutuksesta. Tulovaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla. Suora työllisyysluku sisältää vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät
Kaivoksen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.
Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä n.3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat osittain poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä. Kolmisopenjärven rehevöitymiskehitystä on pyritty pysäyttämään ja vähentämään hapetuksen ja hoitokalastusten avulla. Yara aloitti järven lisäkunnostustoimet vuonna 2015. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Kunnostushankkeessa ovat mukana myös paikallinen kyläyhdistys sekä paikalliset asukkaat.
Kaivosalueelle tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä on selvitetty mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnan maisemavaikutukset painottuvat kaivoksen lähialueelle, missä sivukiven läjitysalueet sekä rikastushiekka-allas nousevat maisemassa selvästi havaittaviksi kohteiksi. Kaivosalue sijaitsee vesistöjen läheisyydessä ja alueen läheisyydessä on maatalousalueita, joilla maisema on avointa. Näiltä alueilta käsin kaivosalueen läjitykset ovat havainnoitavissa. Läjitysalueet, kuten sivukiven kasa-alueita ja rikastushiekka-alueita maisemoidaan toiminnan edetessä siinä määrin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Kokonaisuudessaan maisemoinnit saatetaan loppuun toiminnan päättyessä. Maisemointisuunnitelmat on laadittu siten, että alueet saadaan sovitettua maisemointien avulla mahdollisimman luontaisesti aluetta ympäröivään maisemaan.
Yritys on perustanut vuonna 2015 Siilinjärven toimipaikan lähialueen yhteistoimintaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa.
–
