2017 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Vuonna 2015 yhtiö toimi nimellä FQM Kevitsa Mining Oy ja sen omisti kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Vuonna 2016 tehtyjen yrityskauppojen myötä yhtiön omistus siirtyi ruotsalaiselle Boliden-konsernille.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 249 233 tonnia: nikkelirikaste 138 600 tonnia, kuparirikaste 110 900 tonnia
Kokonaislouhinta: 42,5 miljoonaa tonnia (malmi 20 %, sivukivi 80 %)
Raportoidut malmivarat: 133,8 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,21 %, kupari 0,34 %, kulta 0,1 g/t, palladium 0,12 g/t, platina 0,19 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 178 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,21 %, kupari 0,33 %, kulta 0,08 g/t, palladium 0,11 g/t, platina 0,16 g/t)
Toiminnan aloitusvuosi: 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 435 (mukana myös määräaikaiset)
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 69 %, Kemijärvi 4 %, Rovaniemi 7 %, Inari 5 %, Kittilä 3 %, Oulu 2%, Salla 2% ja muut 8 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 378 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 156 miljoonaa dollaria (USD)
Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen investointien takaisinmaksusta. Niiden ollessa edelleen käynnissä yhtiö ei maksa vielä yhteisöveroa.)

Tietoja etsinnöistä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

*** Lupapoikkeamat ovat liittyneet vedenpuhdistukseen kaivosalueen sisällä (kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajojen ylityksiä).

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 42 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A+B 18,3%, sivukivi 81,4%, pintamaa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 0,3%
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 6% sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
Polttoaineiden kulutus: 298 GWh
Muu energian kulutus: sähkö 347 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 14,5 GWh (18% uusiutumaton, 82% uusiutuva)
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: 98 700 CO2 ekvivalenttitonnia (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,013 t CO2/louhittu malmitonni
Veden kulutus: 15,44 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 11,9%)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,8 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 1 laji
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumetyyliksantaatti (SEX) 89 t, natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 363 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 36 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
- Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
- Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu 13 kertaa. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 3 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,5 %
Tapaturmataajuus: 12,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 10:4 järjestelmä (10 töitä, 4 vapaata)
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja siltii eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta, ja nykyään hirvet saattavat törmäillä kaivospiirin aitaan. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Oraniemen paliskunnan näkökulmasta vuorovaikutus on ollut melko hyvää.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmien ja hyötykäytön edistäminen (KaiHaMe-projekti)
Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
Regional innovations in Nordic Arctic and Scotland with special focus on regions with large scale projects (REGINA)