Sodankylässä sijaitseva Kevitsan esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 2012. Kevitsasta tuli osa Boliden konsernia kesäkuussa 2016. Boliden Kevitsa on tuotantomäärältään Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, joiden lisäksi se tuottaa huomattavia määriä myös platinaa, palladiumia, kultaa sekä pienissä määrin kobolttia. Kaivoksen tuotantoprosessi sisältää malmin louhinnan, murskauksen, jauhatuksen ja rikastuksen, joissa arvometallit erotetaan malmista. Malmirikaste toimitetaan Bolidenin omille sulatoille Harjavaltaan ja Rönnskäriin. Tuotannon suunniteltu jatkuvan vuoteen 2033.
| AAA | |||||||||||||
| AA | |||||||||||||
| A | |||||||||||||
| B | |||||||||||||
| C | |||||||||||||
| Sidosryhmäyhteistyö | Luonnon monimuotoisuus | Rikastushiekan hallinta | Vesien hallinta | Ilmastonmuutoksen hallinta | Kaivoksen sulkeminen | Työterveys ja turvallisuus |
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2024 sijoittuivat Keski-Lappiin Sodankylän, Savukosken, Kittilän ja Pelkosenniemen kuntien alueille sekä Kiuruveden, Pyhäjärven, Leppävirran, Pielaveden, Lapinlahden, Suonenjoen ja Kuopion kuntien alueille. Boliden etsii pääasiassa nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), sinkkiä (Zn) ja platinaryhmän (PGE) metalleja. Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesti paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa.
Boliden Kevitsan arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä. Marjojen ja sienten syömäkelpoisuus on kuitenkin tutkimuksilla varmistettu.
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.
Kevitsassa on toiminut vuodesta 2020 lähtien sidosryhmäyhteistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Tämä toteutui myös vuonna 2024.
Sidosryhmäyhteistyöryhmän kokousaiheina oli vuonna 2024 louhintavaihe 5, malminetsintä, maa-ainesten otto, pohjavedet, vesienkäsittelyprosessit, rikastushiekan hyödyntäminen peittorakenteissa, rikastushiekka-altaiden hallinta, ihmisoikeudet, vesienhallinta ja vesienhoitosuunnittelu, ympäristöriskienhallinta sekä luvituksen tilanne ja vuosiraportoinnin tulokset. Sidosryhmäyhteistyöryhmätapaamisten yhteydessä pidetään myös YVA-seurantaryhmän kokous. Lisäksi elokuussa 2024 järjestettiin kyläilta ja asukaskysely. Myös kaivoksen avoimet ovet pidettiin syyskuussa 2024.
Bolidenin kotisivuilta löytyvä Bolidenin sidosryhmien palautekanava auttaa Kevitsaa kehittämään yhteystyötä sidosryhmien kanssa. Palautekanavan kautta ulkoisilla sidosryhmillä on mahdollisuus lähettää Kevitsalle pyyntöjä, havaintoja, kehitysehdotuksia ja valituksia. Vuonna 2024 Kevitsa sai yhden (1) valitukseksi luokitellun yhteydenoton Bolidenin sidosryhmien palautekanavan kautta. Yhteydenotto koski Kevitsan kaivoksen aiheuttamaa melua ja pölyä.
Lapin yliopiston vuonna 2025 tekemässä jo järjestyksessään viidennessä seurantatutkimuksessa tarkasteltiin Sodankylässä asuvien näkemyksiä ja kokemuksia kaivannaisalasta. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että sodankyläläiset suhtautuvat kotikuntaansa sekä kaivannaisalaan pääosin myönteisesti. Kaivostoiminnan koetaan vaikuttaneen erityisen myönteisesti kunnan talouteen sekä koulutus-, työ- ja uramahdollisuuksiin. Kaivostoiminnalla on ollut myönteinen vaikutus julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Kunnan imagoon ja paikkakunnan viihtyisyyteen, ilmapiiriin ja sosiaalisten verkostojen luomiseen on kaivostoiminta vaikuttanut varsin positiivisesti. Asuntotilanne arvioitiin Sodankylässä edelleen huonoksi. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset herättävät edelleen huolta, mutta kyselyn perusteella osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet.
Boliden Kevitsa on ollut mukana seuraavissa tutkimus- ja yhteistyöhankkeissa toimien joko rahoittajana, tutkimuskohteena ja/tai ohjausryhmissä vuoden 2024 aikana:
