2019 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Vuonna 2015 yhtiö toimi nimellä FQM Kevitsa Mining Oy ja sen omisti kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Vuonna 2016 tehtyjen yrityskauppojen myötä yhtiön omistus siirtyi ruotsalaiselle Boliden-konsernille.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Nikkelirikaste 104 800 tonnia, kuparirikaste 80 200 tonnia
Kokonaislouhinta: 39,9 miljoonaa tonnia (malmi 19 %, sivukivi 81 %)
Raportoidut malmivarat: 140,2 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,24 %, kupari 0,32 %, kulta 0,11 g/t, palladium 0,14 g/t, platina 0,22 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 157,2 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,23 %, kupari 0,33 %, kulta 0,08 g/t, palladium 0,09 g/t, platina 0,14 g/t)
Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 509 (mukana myös määräaikaiset)
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 67 %, Rovaniemi 9 %, Kemijärvi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %, Oulu 2%, Salla 2% ja muut 9 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): noin 300-400 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 102 miljoonaa dollaria (USD)
Maksettu yhteisövero: 0,03 miljoonaa euroa

Tietoja etsinnöistä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

*** Lupapoikkeamat ovat liittyneet vedenpuhdistukseen kaivosalueen sisällä (kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajojen ylityksiä).

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 0,77 M€
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 41,57 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A ja B 18%, sivukivi 77%, pintamaa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 5%)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 11 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
Polttoaineiden kulutus: 258 GWh
Muu energian kulutus: sähkö 342 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 21 GWh (12 % uusiutumaton, 88 % uusiutuva)
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: 98 700 CO2 ekvivalenttitonnia (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,013 t CO2/louhittu malmitonni
Veden kulutus: 16 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 12 %)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,8 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 1 laji
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 286 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 42 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
- Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
- Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 16 kertaa, vuoden 2019 aikana yhden kerran. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 3,8 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,8 %
Tapaturmataajuus: 7,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Oraniemen paliskunnan näkökulmasta vuorovaikutus on ollut melko hyvää.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Integrated mineral technologies for more sustainable raw material supply (ITERAMS)
Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrofen and heavy metal cleaning (HybArkt)
Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
Drones in support of mining control (LeKaT)