Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa on Sodankylän kunnassa toimiva monimetallikaivos ja merkittävä työllistäjä Pohjois-Suomessa. Päätuotteemme ovat kupari- ja nikkelirikasteet. Rikasteet sisältävät myös platinaa, palladiumia, kultaa ja kobolttia. Malmirikaste toimitetaan jatkojalostettavaksi pääasiassa Bolidenin omalle sulatolle Harjavaltaan. Boliden Kevitsassa tehdään järjestelmällistä työtä ympäristövaikutusten minimoimiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Parannamme tuottavuutta ja kehitämme turvallisuutta investoimalla vahvasti automaatioon, sähköistykseen ja etäohjaukseen.

Lisätietoja nettisivuiltamme: Boliden Kevitsa Mining Oy

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Energiatehokkuus Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Crisis Management Planning – Site
Tulokset: 22.5.2024. Siirtymäkaudesta johtuen yhtiö raportoi todennetut energiatehokkuustyökalun tulokset ilmastonmuutoksen hallinnan sijaan.
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 22.5.2024

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 204 100 tonnia: nikkelirikaste 120 800 tonnia, kuparirikaste 83 300 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 36,4 Mt (malmi 26 %, sivukivi 74%)
  • Raportoidut malmivarat: 82 Mt
  • Raportoidut mineraalivarannot: 166 Mt
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Yli 10 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 582
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 62 %, Rovaniemi 12 %, Inari 5 %, Kemijärvi 4 %, Kittilä 2 %, Salla 3 %, Oulu 2 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 250-350
  • Käyttökate EBITDA: 124,5 miljoonaa €
  • Maksettu yhteisövero: 1,8 miljoonaa €

Tietoja etsinnöistä

Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2023 sijoittuivat Keski-Lappiin Sodankylän, Savukosken, Kittilän ja Pelkosenniemen kuntien alueille sekä Kiuruveden, Pyhäjärven ja Leppävirran kuntien alueille. Alueilta etsittiin pääasiassa nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja platinaryhmän (PGE) metalleja.

Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 4 kpl ja 205 868 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 31 kpl ja 26 907 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 19 kpl ja 22 760 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 21,8 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjohtamisjärjestelmä (sisäinen auditointi 10/2023, ulkoinen auditointi 5/2023, sertifioitu - voimassa 12/2026); ICMM - International Council of Mining and Metals ja Water Stewardship (ulkoinen arviointi 5/2023); Kaivosvastuujärjestelmä (sisäinen itsearviointi 01-04/2024, ulkoinen todentaminen 5/2024); GISTM - Global Industry Standard on Tailings Management (sisäinen todennus 5/2024, ulkoinen todennus syksy/2024): SFS-EN ISO 9001 laadunhallinta (ei sertifioitu)
  • *** (3 kpl) Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen ja näytteenottoon sekä kaluston huoltotoimenpiteisiin.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2014
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 147,02 miljoonaa €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 3,13 miljoonaa €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 188 300€

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 29 Mt (rikastehiekat A ja B 34 %, sivukivi 66 %, pintamaat ja moreeni 1 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 30 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
  • Polttoaineiden kulutus: 261 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
  • Muu energian kulutus: Sähkö 466 GWh (54 % uusiutuvat energialähteet, 33 % ydinvoima,13 % fossiiliset polttoaineet), lämpö 38,4 GWh (97 % uusiutuva, 3 % uusiutumaton)
  • Energian kulutuksen tavoite: Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Boliden Kevitsan vuotuinen energiansäästötavoite on noin 7000 MWh, aikavälillä 2020-2025. Vuoden 2023 osalta säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus oli 600 MWh.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 95 000 tonnia CO2 (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto (sis. urakoitsijat) ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,01 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: 20,7 Mm3 (21,5 % luonnon raakavettä)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 3,41 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 252 t, kaliumisoamyyliksantaatti (PIAX) 37,7 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Uivelon, telkän ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja lähialueelle, paikkatiedot raportoidaan vain viranomaisille. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista. Vuoden 2023 kevään huoltokierroksella siirrettiin tarkkailun ajan asumattomia pönttöjä 10 kpl suotuisampiin sijainteihin, myös kahdet pudonneet maakotkan tekopesät rakennettiin ja asennettiin syksyllä 2023  uudestaan. Kaivoksen läheisyydessä esiintyvien uhanalaisten lajien kehitystä seurataan ja raportoidaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kevitsalle koottiin vuonna 2022 biodiversiteetin hallintasuunnitelma, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Suunnitelma auditointiin sisäisesti vuonna 2023, käännettiin suomeksi ja koulutettiin henkilöstölle sekä lisättiin asiaan liittyvää viestintää. Kevitsa sai kansainvälistä tunnustusta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Bolidenin GRI-raportoinnissa (Global Reporting Initiative). Vuonna 2023 kartoitettiin uhanalaisten lajien siirtomahdollisuuksia tuleviin hankkeisiin liittyen ja tehtiin luontoselvityksiä uusille mahdollisille käyttöalueille sekä lähdettiin kokeilemaan luonnon monimuotoisuusmittaria (CLimB), jotta pystyisimme mittaamaan maankäytön aiheuttamia vaikutuksia biologisen monimuotoisuuteen ja tarvittavia ekologisia korvauksia. Yhtiö kartoitti myös mahdollisuuksia yksityisen luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaivoksen rakentamisen yhteydessä hävinneen lettonuppisaran kompensoimiseksi. Hakemus jätettiin Lapin ELY-keskukselle tammikuussa 2024. Malminetsinnässä tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen. Esimerkiksi kosteilla suoalueilla etsintätoimet toteutetaan pääasiassa talviaikaan, tiedossa oleviin uhanalaisiin kasvilajeihin jätetään suojaetäisyydet ja huomioitavien lintulajien pesimäaikoina ei tehdä koneellisia tutkimuksia. Yhtiö myös tarkkailee tutkimustoimiensa vaikutusta ympäristöön.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * SFS-EN ISO 45001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen (sisäinen auditointi 10/2023, ulkoinen auditointi 5/2023, sertifioitu - voimassa 12/2026)

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,2 päivää / henkilö / vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): Yhteensä 7,0%; lyhyet 5,8% ja pitkät 1,2%
  • Tapaturmataajuus: 9,5 tapaturmaa (oma henkilöstö+urakoitsijat) miljoonaa työtuntia kohti, eriteltynä 11,8 (urakoitsijat) ja 8,3 (oma henkilöstö) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
  • Naisten osuus työvoimasta: 17%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmäyhteistyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Boliden Kevitsan arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

 

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Boliden Kevitsassa on toiminut vuodesta 2020 lähtien sidosryhmäyhteistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Tämä toteutui myös vuonna 2023. Yksi kokous pidettiin avoimena yleisötilaisuutena syyskuussa 2023 kunnanvirastolla. Aiheena kokouksessa olivat meneillään olevat luvitukset, maa-ainesten ottotoiminta, kaivospiirin laajennus, uusi rikastushiekka-allas, yhteydenottokanavat, tulva-aaltolaskelma, sulkemissuunnitelman lupapäätös, ihmisoikeusvaikutusten arviointi, sedimenttitutkimukset, seurantatatutkimus kaivostoiminnan koetuista vaikutuksista Sodankylässä, vastuullisuusraportointi sekä louhintavaihe 5.

Boliden Kevitsan ulkoisilla sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta Bolidenin kotisivuilla, josta löytyy sidosryhmien palautekanava. Palautekanava auttaa Bolidenin kaivoksia kehittämään sidosryhmäyhteistyötä. Vuonna 2023 Kevitsa vastaanotti kaksi (2) valitusta kyseisen kanavan kautta. Toinen koski meluhaittaa Sodankylän keskustan läheisyydessä 4-tien varressa ja toinen Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n ja Rajat Lapin kaivoksille ry:n vireillepanoa koskien Kevitsan kaivosta.

Lapin yliopiston vuonna 2023 tekemässä, järjestyksessään neljännessä, seurantatutkimuksessa Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä tarkasteltiin Sodankylässä asuvien näkemyksiä ja kokemuksia kaivannaisalasta. Aineiston yleistettävyyteen liittyvät rajoitteet huomioiden voidaan todeta, että sodankyläläiset suhtautuvat kotikuntaansa sekä kaivannaisalaan pääosin myönteisesti. Kaivostoiminnan koettiin vaikuttaneen myönteisesti ainakin kunnan talouteen sekä työ- ja uramahdollisuuksiin. Kokonaisuutena arvioiden vastaajat kokivat kaivannaisalan vaikutukset paikkakunnalla kuitenkin selvästi aiempaa kielteisemmin. Huolena muun muassa työvoiman riittävyys ja työn riittävyys mahdollisimman pitkään. Lisäksi yleisesti koettiin, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus kaivannaisalaa koskevissa asioissa on heikkoa.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Boliden Kevitsa on ollut mukana seuraavissa tutkimus- ja yhteistyöhankkeissa toimien joko rahoittajana,  tutkimuskohteena ja/tai ohjausryhmissä vuoden 2023 aikana:

  • Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)
  • Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uudet taloudelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut
  • Lennokit kaivosvalvonnan tukena (LeKaT)
  • Arktisten alueiden typpi- ja raskasmetallipitoisten valumavesien puhdistaminen hybridi-puhdistusratkaisuilla (TypArkt)
  • Deposit to Regional scale Exploration (D-REX)

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi