Latitude 66 Cobalt on vuonna 2017 toimintansa aloittanut australialais-suomalainen yhtiö, joka tekee teknologiamineraaleihin liittyvää malminetsintää ja kehittää kahta tunnettua malmiota Kuusamossa ja Posiolla kohti kaivostoimintaa.
Työskentelemme paikantaaksemme suomalaisen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja energian varastointi ovat mahdollisia akkuteknologian avulla. Koboltin ja muiden mineraalien kansallisen ja eurooppalaisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Kiina ei dominoi materiaalivirtoja nykyisellä tavalla.
Vuosina 2020–2022 toteutamme laajojen geologisten alueiden perustutkimusta Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella sekä Itä-Lapissa. Laajoilla varausalueilla tehtävän tutkimuksen tavoitteena on kohdentaa varsinainen malminetsintä lupaavimmille alueille.
Olemme aktiivinen osallistuja malminetsintää ja koko mineraaliklusteria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pidämme kaivosrojaltin (niin kutsuttu kaivosvero) toteuttamista Suomessa välttämättömänä koko toimialan yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Toimistomme sijaitsee Oulussa, geologinen tutkimusasema sekä kairasydänvarasto Posiolla ja geologinen asema Kuusamon Käylän kylässä.
Latitude 66 Cobalt ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000-alueilla, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen. Sama suojavyöhyke koskee myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia. Lisäksi yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Posion Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeet. Olemme vuodesta 2017 tutkineet Kuusamon liuskevyöhykkeen (Kuusamo Schist Belt) geologista rakennetta ja mineraalipotentiaalia. Sovellamme Kuusamon liuskevyöhykettä koskevaa tietoa muille samankaltaisille geologisille alueille. Vuosina 2020-2022 yhtiö toteuttaa kymmenen kunnan alueella yhteensä 5 700 neliökilometrin alueella Operaatio Akkumalmi -nimellä kulkevan tutkimusprojektin. Maaperänäytteitä analysoimalla, kivinäytteitä keräämällä ja kartoitusten avulla kohteita rajataan varsinaista malminetsintää varten. Teimme vuonna 2020 maaperänäytteiden keruuta ja kartoitusta Kuusamossa, Posiolla, Sallassa sekä Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Peräpohjan alueella. Jatkamme työtä vuonna 2021 muiden alueiden ohella Kainuussa ja Itä-Lapissa. Arvioimme jättävämme kyseisten alueiden osalta malminetsintälupahakemuksia vuonna 2021. Nykyisillä malminetsintäalueillamme teemme töitä maaperänäytteitä tutkimalla, maan pinnalta ja ilmasta tehdyillä sähkömagneettisilla tutkimuksilla sekä kairaamalla. Kairauksissa syntyvä kiviliete eli soija tankitetaan ja viedään pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetään myös suoja-alustoja siten, että mahdollisen laiterikon myötä luontoon ei päädy öljyä. Vuonna 2020 teimme kairauksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Vapaaehtoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä** | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty |
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä |
Geologisen aseman ja tutkimusaseman olosuhteiden kehittämisessä tukeudumme kokonaan paikallisiin yrityksiin Kuusamossa ja Posiolla. Kairausjaksojen aikana noin 250 000 euron kuukausikuluista merkittävä osa jää Koillismaan ja Lapin talousalueille. Yhtiöllä on paliskuntia varten erikseen nimetty yhteyshenkilö, Pohjois-Suomen aluepäällikkö Niilo Kallunki. Yhtiö järjesti vuonna 2019 kolmipäiväisen geologian kurssin Kuusamossa. Osallistujien joukossa oli henkilöitä, joiden tavoitteena on työllistyä geologisen työn tukitoimintoihin. Koulutusten järjestäminen jatkuu koronarajoitusten puitteissa.
Kairauksista ja lennokeilla toteutettavista tutkimuksista aiheutuu lyhytaikaista äänihaittaa, lisäksi tutkimusaikana alueilla liikutaan moottoriajoneuvoilla. Kairaustöiden jäljet ennallistetaan maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla.
Yhtiö on ennallistanut Kuusamon Juomasuon kaivospiirin aluetta vuodesta 2017. Kaivospiirin alueella on aiemman toimijan 1990-luvulla tekemiä koelouhoksia. Koelouhosten ympäristöä on siistitty ja alueelle on vuonna 2019 pystytetty poroaita.
Yhtiön sidosryhmäyhteistyö pohjautuu vuonna 2017 toteutettuun laajaan luottamuksellisten tapaamisten sarjaan sekä Taloustutkimus Oy:n 1400:lle Kuusamon ja Posion asukkaalle tekemään puhelinhaastattelututkimukseen. Olemme järjestäneet Kuusamossa ja Posiolla tilaisuuksia, joihin on osallistunut yli 1200 kävijää. (Kuusamon Käylän geologisella asemalla järjestetyt tilaisuudet ja Posion messu- ja markkinatapahtumissa järjestetyt keskustelut). Kerromme toiminnastamme alueidemme asukkaille postitse jakamiemme julkaisujen ja verkkosivujemme kautta. Teemme aktiivista työtä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa, jotta geologiaa ja malminetsintää koskevaa keskustelua käytäisiin tieteellisten faktojen pohjalta. Toiminta-alueemme kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat alueiden asukkaiden, maanomistajien ja yrittäjien tiedonsaannin kannalta keskeisiä henkilöitä. Tapaamme kuntien luottamushenkilöitä säännöllisesti ja pidämme heitä ajan tasalla myös toimittamalla materiaalia.
Latitude 66 Cobalt osallistuu kansallista akkuklusteria kehittäviin tutkimushankkeisiin (BATCircle ja BATTrace) ja tekee yhteistyötä niin alan yritysten, GTK:n kuin yliopistojenkin kanssa laajojen geologisten alueiden malminetsinnän sekä akkumineraalien kysyntään liittyvän kansainvälisen tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Toimintamme myötä on valmistunut jo useita opinnäytetöitä.
Näemme, että akkumineraalien alkuperän jäljitettävyys (traceability) on yksi keskeisiä suomalaisen akkuklusterin kilpailukykytekijöitä tulevaisuudessa. Työskentelemme laajojen tutkimushankkeiden kokoamiseksi muun muassa mineraalien prosessoinnin ja vesiturvallisuuden jatkuvaksi kehittämiseksi.
Vuonna 2020 yhtiö osallistui Lapin yliopiston ja Itä-Lapin kuntayhtymän malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia selvittävään Ilpo-hankkeeseen.
