Latitude 66 Cobalt on vuonna 2017 toimintansa aloittanut australialais-suomalainen yhtiö. Emoyhtiö Latitude 66 Cobalt Ltd omistaa Latitude 66 Cobalt Oy:n sataprosenttisesti, ja emoyhtiön suomalaisomistuksen osuus on noin 19%. Latitude 66 Cobalt Oy tekee teknologiamineraaleihin liittyvää malminetsintää ja kehittää kahta tunnettua malmiota Kuusamossa ja Posiolla kohti kaivostoimintaa.
Latitude 66 Cobalt ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000-alueilla, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen. Sama suojavyöhyke koskee myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia. Lisäksi yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Posion Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeet. Yhtiö ei tee varauksia tai malminetsintää saamelaisten kotiseutualueeksi määritellyllä alueella. Olemme vuodesta 2017 tutkineet Kuusamon liuskevyöhykkeen (Kuusamo Schist Belt) geologista rakennetta ja mineraalipotentiaalia. Sovellamme Kuusamon liuskevyöhykettä koskevaa tietoa muille samankaltaisille geologisille alueille. Työskentelemme paikantaaksemme akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia. Vuosina 2020-2022 yhtiö toteuttaa kymmenen kunnan alueella yhteensä 5 700 neliökilometrin alueella Operaatio Akkumalmi -nimellä kulkevan tutkimusprojektin. Maaperänäytteitä analysoimalla, kivinäytteitä keräämällä ja kartoitusten avulla kohteita rajataan varsinaista malminetsintää varten. Vuonna 2020 teimme kairauksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Maaperänäytteenottoa ja kartoitusta teimme Kuusamossa, Posiolla, Sallassa sekä Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Peräpohjan alueella Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueilla. Jatkamme työtä vuonna 2021 muiden alueiden ohella Kainuussa ja Itä-Lapissa. Nykyisillä malminetsintäalueillamme teemme töitä maaperänäytteitä tutkimalla, maan pinnalta ja ilmasta tehdyillä sähkömagneettisilla tutkimuksilla sekä kairaamalla. Kairauksissa syntyvä kiviliete eli soija tankitetaan ja viedään pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetään myös suoja-alustoja siten, että mahdollisen laiterikon myötä luontoon ei päädy öljyä.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Vapaaehtoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä** | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty |
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä |
Geologisen aseman ja tutkimusaseman olosuhteiden kehittämisessä tukeudumme kokonaan paikallisiin yrityksiin Kuusamossa ja Posiolla. Kairausjaksojen aikana noin 250 000 euron kuukausikuluista merkittävä osa jää Koillismaan ja Lapin talousalueille. Yhtiöllä on paliskuntia varten erikseen nimetty yhteyshenkilö, Pohjois-Suomen aluepäällikkö Niilo Kallunki.
Kairauksista ja lennokeilla toteutettavista tutkimuksista aiheutuu lyhytaikaista äänihaittaa, lisäksi tutkimusaikana alueilla liikutaan moottoriajoneuvoilla. Kairaustöiden jäljet ennallistetaan maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Juomasuon kaivospiirin alueella on talviaikaan Käylän kylän väen ja Rukan turistien käyttämä hiihtolatu, jonka ylläpitoa yhtiö tukee.
Yhtiö on ennallistanut Kuusamon Juomasuon kaivospiirin aluetta vuodesta 2017. Kaivospiirin alueella on aiemman toimijan 1990-luvulla tekemiä koelouhoksia. Koelouhosten ympäristöä on yhtiön toimesta siistitty ja alueelle on rakennettu poroaidat vuonna 2019.
Yhtiön sidosryhmäyhteistyö pohjautuu vuonna 2017 toteutettuun laajaan luottamuksellisten tapaamisten sarjaan sekä Taloustutkimus Oy:n 1400:lle Kuusamon ja Posion asukkaalle tekemään puhelinhaastattelututkimukseen. Olemme järjestäneet Kuusamossa ja Posiolla tilaisuuksia, joihin on osallistunut yli 1200 kävijää. (Kuusamon Käylän geologisella asemalla järjestetyt tilaisuudet ja Posion messu- ja markkinatapahtumissa järjestetyt keskustelut). Kerromme toiminnastamme alueidemme asukkaille postitse jakamiemme julkaisujen ja verkkosivujemme kautta. Teemme aktiivista työtä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa, jotta geologiaa ja malminetsintää koskevaa keskustelua käytäisiin tieteellisten faktojen pohjalta. Toiminta-alueemme kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat alueiden asukkaiden, maanomistajien ja yrittäjien tiedonsaannin kannalta keskeisiä henkilöitä. Tapaamme kuntien luottamushenkilöitä säännöllisesti ja pidämme heitä ajan tasalla myös toimittamalla materiaalia. Vuoden 2020 aikana sidosryhmäyhteistyötä on toteutettu koronarajoitusten sallimissa rajoissa.
Latitude 66 Cobalt osallistuu kansallista akkuklusteria kehittäviin tutkimushankkeisiin (BATCircle ja BATTrace) ja tekee yhteistyötä niin alan yritysten, GTK:n kuin yliopistojenkin kanssa laajojen geologisten alueiden malminetsinnän sekä akkumineraalien kysyntään liittyvän kansainvälisen tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Toimintamme myötä on valmistunut jo useita opinnäytetöitä.
Näemme, että akkumineraalien alkuperän jäljitettävyys (traceability) on yksi keskeisiä suomalaisen akkuklusterin kilpailukykytekijöitä tulevaisuudessa. Työskentelemme laajojen tutkimushankkeiden kokoamiseksi muun muassa mineraalien prosessoinnin ja vesiturvallisuuden jatkuvaksi kehittämiseksi.
Vuonna 2020 yhtiö osallistui Lapin yliopiston ja Itä-Lapin kuntayhtymän malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia selvittävään Ilpo-hankkeeseen.
