Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.
Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee teräksestä ruostumatonta, ja se on siksi tärkeä Tornion terästehtaan raaka-aine.
Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, josta murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.
Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyillä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, josta kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.
Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.
Vuoden 2017 lopulla alkanut Kemin kaivoksen syventämiseen tähtäävä DeepMine-projekti on valmistunut keväällä 2023. Kaivoksen 280 miljoonan euron laajennus vie louhinnan kilometrin syvyyteen ja turvaa toiminnan pariksi kymmeneksi vuodeksi.
Outokumpu-konsernin ympäristötavoite on minimoida toiminnan ympäristövaikutukset ja pyrkiä kohti hiilineutraalisuutta. Kemin kaivoksen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos vuoteen 2025 mennessä. Kemin kaivoksen hiilineutraaliuden kolme tärkeintä tekijää ovat hiilivapaan sähkön hyödyntäminen, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä ja koneissa sekä lämmitykseen käytettävän maakaasun ja propaanikaasun korvaaminen biokaasulla. Kaivoskoneiden sähköistämistä tullaan myös laajentamaan, mikä vähentää polttoaineiden käyttöä.
| AAA | |||||||||||||
| AA | |||||||||||||
| A | |||||||||||||
| B | |||||||||||||
| C | |||||||||||||
| Sidosryhmäyhteistyö | Luonnon monimuotoisuus | Rikastushiekan hallinta | Vesien hallinta | Energiatehokkuus | Kaivoksen sulkeminen | Työterveys ja turvallisuus |
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Outokumpu Chrome Oy:llä on yksi malminetsintälupa-alue Keminmaassa, Nuottijänkä, lupatunnus ML2021:0010, pinta-ala 446,12 ha. Alueelle kairattiin vuonna 2022 yhteensä 6 kpl kairareikiä. Kairausta tehtiin kaikkiaan 3460 m. Malminetsinnän kohteena oli kromi (Cr), eli Kemin kaivoksen kromimalmin itä- ja länsipuoliset jatkeet.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kaivostoiminta ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.
Maisema- ja luontoarvot huomioidaan yrityksen toiminnassa.
