Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on EU:n ainoa kromikaivos. Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kaivoksen tehtävänä on tuottaa kromirikasteita raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromin sisältämä kromi tekee Torniossa valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.
Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana noin 200 metrin syvyyteen asti. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.
Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.
Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä sekä kaivos- ja rikastusprosessin prosessiveden suljetusta vesikierrosta.
Vuoden 2017 lopulla alkanut Kemin kaivoksen syventämiseen tähtäävä DeepMine-projekti on jatkunut. Projektin tavoitteena on laajentaa Kemin kaivoksen maanalainen kaivostoiminta 500 metrin syvyydestä uudelle, lähes 1000 metrin päätasolle. Investoinnilla varmistetaan turvallinen, kannattava ja pitkäaikainen moderni laajamittainen kaivosprosessi ja rikastamon tuotanto. DeepMine-projektin budjetti on n. 280 miljoonaa euroa ja suunniteltu käyttöönottoajankohta 2022 lopussa. Rakennettavan uuden nostokoneen kapasiteetti on suunniteltu olevan 3,3 miljoonaa tonnia malmia. Vuoden 2020 aikana merkittävimpiä töitä ovat olleet nostotornin ja maanalaisen malmilinjan rakentamiseen liittyvät työt, louhintatöiden loppuunsaattaminen sekä uusien ilmanvaihtonousujen käyttöönotto lämmityslai-toksineen (LNG). Nostotorni saavutti harjakorkeutensa keväällä 2020 ja kuilun pohja syvyytensä 1084 metriä.
| AAA | |||||||||||||
| AA | |||||||||||||
| A | |||||||||||||
| B | |||||||||||||
| C | |||||||||||||
| Sidosryhmäyhteistyö | Luonnon monimuotoisuus | Rikastushiekan hallinta | Vesien hallinta | Energiatehokkuus | Kaivoksen sulkeminen | Työterveys ja turvallisuus |
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
–
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa.
