2021 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Sodankylässä sijaitseva Kevitsa-esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto aloitettiin vuonna 2012. Kevitsa tuli osaksi Bolide-konsernia kesäkuussa 2016. Bolide Kevitsa on tuotantovolyymilla mitattuna Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteita ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, minkä lisäksi se tuottaa myös huomattavia määriä platinaa, palladiumia, kultaa ja pieniä määriä kobolttia. Malmirikastetta toimitetaan Bolidenin omiin sulatoihin Harjavallassa ja Rönnskäriin.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA

Sidosryhmäyhteistyö

Luonnon monimuotoisuus

Rikastushiekan hallinta

Vesien hallinta

Energiatehokkuus

Kaivoksen sulkeminen

Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

	Kriisinhallintavalmius	Sisäinen arviointimenettely	Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Crisis Management Planning – Site

Tulokset: 31.5.2022

Viimeisin ulkoinen vahvistus: 30.11.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 262 500 tonnia: nikkelirikaste 144 600 tonnia, kuparirikaste 117 900 tonnia
Kokonaislouhinta: 33,8 miljoonaa tonnia (malmi 29%, sivukivi 71%)
Raportoidut malmivarat: 165 Mt
Raportoidut mineraalivarannot: 43 Mt
Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 575
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 63 %, Rovaniemi 10 %, Inari 4 %, Kemijärvi 4 %, Kittilä 3 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): noin 300
Käyttökate EBITDA: 321 miljoonaa euroa
Maksettu yhteisövero: 28 miljoonaa euroa

Tietoja etsinnöistä

Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2021 sijoittuivat Keski-Lappiin, Sodankylän kunnan alueelle sekä Polvijärven, Kiuruveden, Pyhäjärven ja Kaavin kuntien alueille. Alueilta etsittiin pääasiassa nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), kultaa (Au), sinkkiä (Zn) ja platinaryhmän (PGE) metalleja. Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta.

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 151 537 ha
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 11 kpl ja 16 142 ha
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 40 kpl ja 34 596.74 ha
Valituksen alaisia malminetsintälupia: 2 kpl
Malminetsintäkairaus: 21.3 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** Sertifioitu ISO 140001 järjestelmä
*** (2 kpl) Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia.

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 3,13 M€
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 44 500 eur

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 33 miljoonaa tonnia (rikastehiekat A ja B 30 %, sivukivi 70 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 9 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
Polttoaineiden kulutus: 229 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
Muu energian kulutus: Sähkö 450 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 36 GWh (96,4 % uusiutuva, 3,6 % uusiutumaton).
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: 100 318 tonnia CO2 (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,010 tonnia CO2/malmitonni.
Veden kulutus: 22 Mm3, josta 9,5 % luonnon raakavettä.
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,56 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 4 kpl (2 kpl luokka 1, 1 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
- Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
- Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 17 kertaa, vuoden 2021 aikana ei tarkkailukierros ajoittunut räjäytysten aikaan ja siten vaikutuksia ei voitu seurata. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutuksen arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin olevan häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.
- Malminetsinnässä tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen. Esimerkiksi kosteilla suoalueilla etsintätoimet toteutetaan pääasiassa talviaikaan, tiedossa oleviin uhanalaisiin kasvilajeihin jätetään suojaetäisyydet ja huomioitavien lintulajien pesimäaikoina ei tehdä koneellisia tutkimuksia. Yhtiö myös tarkkailee tutkimustoimiensa vaikutusta ympäristöön.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Ei sertifioitu

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 3,7 päivää / henkilö / vuosi
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,1 %
Tapaturmataajuus: 7,7 tapaturmaa (oma henkilöstö+urakoitsijat) miljoonaa työtuntia kohti, eriteltynä 8,3 (urakoitsijat) ja 7,3 (oma henkilöstö) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
Naisten osuus työvoimasta: 16,2

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa. Malminetsintätoiminta on Sodankylässä keskittynyt erityiselle poronhoitoalueelle, pääasiassa Oraniemen ja Sattasniemen paliskuntiin. Yhtiö kommunikoi tutkimustoimistaan paliskunnille ja porotyöt alueella huomioidaan töiden ajoittamisessa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Kevitsassa aloitti toimintansa joulukuussa 2020 sidosryhmäyhteistyöryhmä. Yhteydenpito ja vuoropuhelu on palautteen mukaan ollut erittäin tai melko hyvää. Yritys on saanut kiitosta yrityksen reagoinnista ja tehdyistä toimenpiteistä sidosryhmien esittämiin kysymyksiin. Yleisesti ottaen sidosryhmien huolenaiheita olivat pölyäminen ja kemikaalit. Vallitsevassa tilanteessa vierailuja kaivosalueella ei ole nyt sallittu eikä avoimien ovien tilaisuuksia ole voinut järjestää. Kaivoksen vaikutusalueella toimivan paliskunnan kanssa vuoropuhelu on ollut aktiivista ja yhteistyökokouksia on pidetty säännöllisesti. Yhteistyö aloitettiin myös mahdollisen maa-ainesten ottotoiminta-alueella toimivan paliskunnan kanssa.

Yritys on tarjonnut kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä lopputyöprojekteja.
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa.
Kyselytutkimuksen mukaan Sodankylässä paikkakuntalaiset arvostavat kaivostoiminnasta syntyneitä työpaikkoja ja haluavat pitää kaivostoiminnan Suomessa

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrogen and heavy metal cleaning (HybArkt)
Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
Drones in support of mining control (LeKaT)
Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)
Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uude talueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa
Deposit to Regional scale Exploration (D-REX)