Kuvaus yrityksestä

Suomessa toimiva Elementis Minerals B.V. Branch Finland louhii Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa talkkimalmia, rikastaa ja jatkojalostaa siitä talkkituotteita. Tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksessa (Outokumpu).  Aktiivisia kaivoksia on yhteensä neljä kappaletta. Sotkamossa Punasuon ja Uutelan avolouhokset ja Polvijärvellä Hormanaho-Pehmytkiven sekä Karnukan avolouhokset. Talkkituotteita käytetään monessa eri teollisudessa, esimerkiksi paperi- ja selluteollisuudessa, muovi-, maali-, ja keraamisessa teollisuudessa. Elementis Mineralsin omistaa Elementis plc., joka on Lontoon pörssissä listattu maailmanlaajuinen erikoiskemikaalien yritys, joka toimii globaalisti ja työllistää yli 1 300 henkilöä 17  toimipaikassa ympäri maailmaa.

www.elementis.com

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Talkkirikastetta (> 95 %) tuotettu yhteensä 242 000 tonnia. Sotkamossa 126 000 tonnia ja Vuonoksessa 116 000 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: 3,6 miljoonaa tonnia (29 % malmia ja 71 % sivukiveä)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu
  • Toiminnan aloitusvuosi: Suomen talkki on perustettu 1967 ja talkkituotanto alkoi Sotkamossa 1969. Vuonoksessa tuotanto alkoi 1977. Punasuon kaivos on avattu 2010, Uutela 2006, Horsmanaho-Pehmytkivi 1981 & 1999 ja Karnukka 2015.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Tiedossa olevilla malmireserveillä tuotantolaitoksilla toiminta-aikaa on noin 30 vuotta.
  • Kaivosalueen pinta-ala: Sotkamo, Punasuo, Lahnaslampi 1070 ha, Uutela 48 ha, Vuonos 420 ha, Horsmanaho-Pehytkivi 148 ha, Karnukka 106 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 135 (Sotkamo 90 ja Vuonos 45)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sotkamo (31 %), Kajaani (27 %), Outokumpu (17 %), Joensuu (7 %)
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 51 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations

Tietoja etsinnöistä

Malminetsintää tehdään Polvijärvellä ja Sotkamossa. Etsittävänä mineraalina on talkki. Malminetsintämenetelmiä käytetään kairausta, kenttätutkimusta, käsinäytteitä ja magneettisia mittauksia.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 6 kpl ja 675 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 4,1, km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Sertifioitu ISO 14001:2015
  • *** 1kpl, kiintoainepitoisuus juoksutettavassa vedessä.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Sotkamo 2008, Uutela 2006 (2022), Vuonos 2014, Horsmanaho-Pehmytkivi 2007, Karnukka 2015. Ympäristölupiin kytkeytyy myös useita jälkeenpäin myönnettyjä lupapäätöksiä.
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 4 420 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 212 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 15 000 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Kainuu - 1 369 000 tonnia sivukiveä 324 000 tonnia rikastushiekkaa / Pohjois-Karjala - 1 448 000 tonnia sivukiveä 240 000 tonnia rikastushiekkaa
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Kainuu - 12 % sivukivi, 0,2 % rikastushiekka / Pohjois-Karjala -2,9 % sivukivi, 15 % rikastushiekka
  • Polttoaineiden kulutus: Kainuu - 11,8 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta) / Pohjois-Karjala - 13,3 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta)
  • Muu energian kulutus: Kainuu - 64,9 GWh sähköä (ydinE 100 %) 15,3 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin) / Pohjois-Karjala - 51,2 GWh sähköä (ydinE 100%) 7,0 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin)
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Kainuu - 7 660 tonnia CO2 ja 0,017 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon. / Pohjois-Karjala - 5 470 tonnia CO2 ja 0,005 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon
  • Veden kulutus: Kainuu – 0 Mm3, (0 % osuus prosessissa) / Pohjois-Karjala - 0,069 Mm3 (2,5 % osuus prosessissa)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Kainuu – 2,06 Mm3 / Pohjois-Karjala – 0,94 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Kainuu - Rikastushiekka-alueella 3 kpl (2 luokka) / Pohjois-Karjala - 4 kpl (2 luokka)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: -
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kainuu - Tuotantoprosessissa 14 tonnia / Pohjois-Karjala - Tuotantoprosessissa 24 tonnia.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne)

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu ISO 45001:2018

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,9
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,1%
  • Tapaturmataajuus: 0 ja urakoitsijat 9,4
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö 37,5 tuntia/viikko; päivätyö 40 tuntia/viikko; TAM15, TAM37, TAM36, TAM35.
  • Naisten osuus työvoimasta: 19 % (toimihenkilöistä 40 % ja työntekijöistä 1,4 %)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen läjitysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaivannaisjätteiden määrää hallitaan mm. suunnittelulla ja hyötykäyttöä kehittämällä. Läjitysalueet maisemoidaan sulkemissuunitelmien mukaisesti.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yritys tukee erilaisia paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä.

Yhteistyö koulutuslaitosten kanssa (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopistot) muun muassa tarjoamalla tuotannossaan opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja oppilaitoksille.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Osana normaalia kehitystoimintaa Elementis tekee yhteistyötä ja selvityksiä useiden eri julkisten ja yksityisten tahojen kanssa.

Useiden eri tahojen kanssa yhteistyössä on tehty myös tuotannon tehostamiseen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja vesienhallintaan liittyviä tutkimuksia.

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Sotkamo, Outokumpu ja Polvijärvi
Yhteystiedot:
Jari Pajunen
Director of Operations, Finland
Elementis Minerals B.V. Branch Finland

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi