Kuvaus yrityksestä
Suomessa toimiva Elementis Minerals B.V. Branch Finland louhii Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa talkkimalmia, rikastaa ja jatkojalostaa siitä talkkituotteita. Tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksessa (Outokumpu). Aktiivisia kaivoksia on yhteensä neljä kappaletta. Sotkamossa Punasuon ja Uutelan avolouhokset ja Polvijärvellä Hormanaho-Pehmytkiven sekä Karnukan avolouhokset. Talkkituotteita käytetään monessa eri teollisudessa, esimerkiksi paperi- ja selluteollisuudessa, muovi-, maali-, ja keraamisessa teollisuudessa. Elementis Mineralsin omistaa Elementis plc., joka on Lontoon pörssissä listattu maailmanlaajuinen erikoiskemikaalien yritys, joka toimii globaalisti ja työllistää yli 1300 henkilöä 17 toimipaikassa ympäri maailmaa.
TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset
| C | B | A | AA | AAA | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sidosryhmäyhteistyö | |||||
| Luonnon monimuotoisuus | |||||
| Rikastushiekan hallinta | |||||
| Vesien hallinta | |||||
| Energy efficiency and greenhouse gas emissions | |||||
| Kaivoksen sulkeminen | |||||
| Työterveys ja turvallisuus | |||||
| Yhdenvertaiset, monimuotoiset ja osallistavat työpaikat | NA |
Kriisinhallinta
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Tuotantomäärä: talkkirikastetta (> 95 %) tuotettu yhteensä 197 000 tonnia. Sotkamossa 109 000 tonnia ja Vuonoksessa 88 000 tonnia.
- Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (17 % malmia ja 83 % sivukiveä)
- Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
- Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu
- Toiminnan aloitusvuosi: Suomen talkki on perustettu 1967 ja talkkituotanto alkoi Sotkamossa 1969. Vuonoksessa tuotanto alkoi 1977. Punasuon kaivos on avattu 2010, Uutela 2006, Horsmanaho-Pehmytkivi 1981 & 1999 ja Karnukka 2015.
- Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Tiedossa olevilla malmireserveillä tuotantolaitoksilla toiminta-aikaa on noin 30 vuotta.
- Kaivosalueen pinta-ala: Sotkamo, Punasuo, Lahnaslampi 1070 ha, Uutela 48 ha, Vuonos 420 ha, Horsmanaho-Pehytkivi 148 ha, Karnukka 106 ha
- Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 136 (Sotkamo 92 ja Vuonos 44)
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sotkamo (31 %), Kajaani (27 %), Outokumpu (17 %), Joensuu (7 %)
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 48 henkilöä
- Käyttökate EBITDA: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations
- Maksettu yhteisövero: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations
Tietoja etsinnöistä
Malminetsintää tehdään Polvijärvellä ja Sotkamossa. Etsittävänä mineraalina on talkki. Malminetsintämenetelmiä käytetään kairausta, kenttätutkimusta, käsinäytteitä ja magneettisia mittauksia.
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 162 ha
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 4 kpl ja 441 ha (jatkoaikahakemuksia)
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
- Malminetsintäkairaus: 4,2 km
Ympäristö
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
- ** Sertifioitu ISO 14001:2015
- *** 4 kpl luparajaylityksiä juoksutettavissa kaivosvesissä
- Ympäristölupa myönnetty: kyllä
- Luvan myöntövuosi: Sotkamo 2008, Uutela 2006 (2022), Vuonos 2014, Horsmanaho-Pehmytkivi 2007, Karnukka 2015. Ympäristölupiin kytkeytyy myös useita jälkeenpäin myönnettyjä lupapäätöksiä.
- Linkki lupaan: -
- Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 4 765 000 €
- Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 312 000 €
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 25 000 €
Avainluvut
- Kaivannaisjätteen määrä: Kainuu: 1 756 800 tonnia sivukiveä 298 000 tonnia rikastushiekkaa & Pohjois-Karjala: 1 641 000 tonnia sivukiveä 249 000 tonnia rikastushiekkaa
- Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Kainuu : 4,6 % sivukivi, 0 % rikastushiekka & Pohjois-Karjala: 3,3 % sivukivi, 14 % rikastushiekka
- Polttoaineiden kulutus: Kainuu: 11,3 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta) & Pohjois-Karjala: 12,6 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta)
- Muu energian kulutus: Kainuu: 58,2 GWh sähköä (ydinE 100 %) 14,9 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin) & Pohjois-Karjala: 40,4 GWh sähköä (ydinE 100%) 4,3 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin)
- Energian kulutuksen tavoite: Energiatehokkuussopimuksen mukaiset tavoitteet saavutettu.
- Kaivoksen CO2-päästöt: Kainuu: 6 300 tonnia CO2 ja 0,017 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon & Pohjois-Karjala: 4 240 tonnia CO2 ja 0,012 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon
- Veden kulutus: Kainuu: 0 Mm3, (0 % osuus prosessissa) & Pohjois-Karjala: 0,082 Mm3 (4,3 % osuus prosessissa)
- Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Kainuu: 2,41 Mm3 & Pohjois-Karjala: 1,70 Mm3
- Patojen lukumäärä kaivosalueella: Kainuu: Rikastushiekka-alueella 3 kpl (2 luokka) & Pohjois-Karjala: 4 kpl (2 luokka)
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kainuu: Tuotantoprosessissa 9,2 tonnia & Pohjois-Karjala: Tuotantoprosessissa 34 tonnia.
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Ei toimia 2023
Henkilöstö ja turvallisuus
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
- * Sertifioitu ISO 45001:2018
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,7 %
- Tapaturmataajuus: 0,0 ja urakoitsijat 9,0
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö 37,5 tuntia/viikko; päivätyö 40 tuntia/viikko; TAM15, TAM37, TAM36, TAM35.
- Naisten osuus työvoimasta: 18 % (toimihenkilöistä 39 % ja työntekijöistä 1,3 %)
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella.
Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.
Vaikutukset maisema-arvoon:
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen läjitysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kaivannaisjätteiden määrää hallitaan mm. suunnittelulla ja hyötykäyttöä kehittämällä.
Läjitysalueet maisemoidaan sulkemissuunitelmien mukaisesti.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
Yritys tukee erilaisia paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä.
Yhteistyö koulutuslaitosten kanssa (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopistot) muun muassa tarjoamalla tuotannossaan opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja oppilaitoksille.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
Osana normaalia kehitystoimintaa Elementis tekee yhteistyötä ja selvityksiä useiden eri julkisten ja yksityisten tahojen kanssa.