Vuonna 2017 toimintansa aloittanut Latitude 66 Cobalt Oy tekee teknologiamineraaleihin ja kultaan liittyvää malminetsintää ja kehittää Kuusamossa ja Posiolla kahta tunnettua malmiota kohti kaivostoimintaa.
Teemme malminetsintää 15 kunnan alueella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa paikantaaksemme suomalaisen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden ja puolustusteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia.
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja energian varastointi ovat mahdollisia akkuteknologian avulla. Ilmailu- ja puolustusteollisuus käyttävät kobolttia erikoisteräksissä mutta myös yhä enemmän erilaisissa akuissa valvonta- ja viestintäteknologiassa sekä esimerkiksi drooneissa.
Pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä teollisen huoltovarmuuden merkitys on kasvanut kaikkialla maailmassa. Koboltin ja muiden mineraalien kansallisen ja eurooppalaisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Kiina ei dominoi materiaalivirtoja nykyisellä tavalla.
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan kriittisten ja strategisten mineraalien omavaraisuutta. Critical Raw Materials Actin tavoitteena on, että kymmenen prosenttia näistä mineraaleista louhittaisiin EU-alueelta vuonna 2030. Vuonna 2023 EU-alueen kobolttituotanto oli noin 1 prosentti kokonaistuotannosta.
Kansallisen akkustrategian toteutuminen ja akkuteknologiaan liittyvien investointien syntyminen Suomeen edellyttävät laajojen alueiden systemaattista malminetsintää.
Olemme aktiivinen osallistuja malminetsintää ja koko mineraaliklusteria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olemme yhtiönä ottaneet Suomessa ensimmäisenä käyttöön malminetsinnän suojavyöhykkeet (lisää kohdassa ’Tietoja malminetsinnästä’).
Toimistomme sijaitsee Oulussa, geologinen tutkimusasema sekä kairasydänvarasto Posiolla ja geologinen asema Kuusamon Käylässä.
Vuonna 2023 Latitude 66 Cobalt Oy:n australialaisen emoyhtiön Latitude 66 Cobalt Ltd:n suomalaisomistuksen osuus oli noin 19 prosenttia.
Olemme vuodesta 2017 tutkineet Kuusamon liuskevyöhykkeen (Kuusamo Schist Belt) geologista rakennetta ja mineraalipotentiaalia. Sovellamme Kuusamon liuskevyöhykettä koskevaa tietoa muille samankaltaisille geologisille alueille.
Vuosina 2020-2022 toteutimme kymmenen kunnan alueella yhteensä 5 700 neliökilometrin alueella Operaatio Akkumalmi -tutkimusprojektin. Maaperänäytteitä analysoimalla, kivinäytteitä keräämällä ja kartoitusten avulla rajaamme kohteita varsinaista malminetsintää varten.
Vuonna 2023 jatkoimme laajoja malminetsintäkartoituksia Koillismaalla, Lapissa ja Kainuussa. Kuusamossa teimme maastokartoituksen lisäksi maanpintageofysiikan mittauksia. Kartoitusta ja maastomittauksia täydennettiin hankkimalla ja uudelleenkäsittelemällä aiempien toimijoiden keräämää aineistoa.
Malminetsintäalueillamme teemme töitä maaperänäytteitä tutkimalla, maan pinnalta ja ilmasta tehdyillä sähkömagneettisilla tutkimuksilla sekä kairaamalla. Kairauksissa syntyvä kiviliete eli soija viedään pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetään myös suoja-alustoja niin, että mahdollisen laiterikon myötä luontoon ei päädy öljyä.
Latitude 66 Cobalt ei tee varausilmoituksia tai malminetsintälupahakemuksia luonnonsuojelualueille tai Natura 2000 -alueille, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen.
Sama suojavyöhyke koskee myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia.
Lisäksi yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Posion Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin sekä vastaavien kohteiden ympärille 10 kilometrin suojavyöhykkeet. Suojavyöhyke on säteeltään 10 kilometriä ja se mitataan kunkin kohteen huipulta.
Yhtiö ei myöskään tee varausilmoituksia tai malminetsintälupahakemuksia saamelaisten kotiseutualueeksi määritellylle alueelle.
Kyllä | Ei | |
---|---|---|
Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
Vapaaehtoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä** | ||
Ympäristöriskien arviointi tehty |
Kyllä | ei | |
---|---|---|
Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
Tasa-arvosuunnitelma | ||
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä |
Geologisen aseman ja tutkimusaseman olosuhteiden kehittämisessä tukeudumme paikallisiin yrityksiin Kuusamossa ja Posiolla. Kairausjaksojen aikana noin 250 000 euron kuukausikuluista merkittävä osa jää Koillismaan ja Lapin talousalueille. Yhtiöllä on paliskuntia varten erikseen nimetty yhteyshenkilö.
Kairauksista ja lennokeilla toteutettavista tutkimuksista aiheutuu lyhytaikaista äänihaittaa, lisäksi tutkimusaikana alueilla liikutaan moottoriajoneuvoilla. Kairaustöiden jäljet ennallistetaan maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla.
Yhtiön malminetsintätoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maisema-arvoille.
Yhtiö on ennallistanut Kuusamon Juomasuon kaivospiirin aluetta vuodesta 2017. Kaivospiirin alueella on aiemman toimijan 1990-luvulla tekemiä koelouhoksia. Koelouhosten ympäristöä on siistitty ja alueelle on rakennettu poroaidat vuonna 2019.
Teemme aktiivista työtä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa, jotta geologiaa ja malminetsintää koskevaa keskustelua käytäisiin tieteellisten faktojen pohjalta. Toiminta-alueemme kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat alueiden asukkaiden, maanomistajien ja yrittäjien tiedonsaannin kannalta keskeisiä henkilöitä. Tapaamme kuntien luottamushenkilöitä säännöllisesti ja pidämme heitä ajan tasalla myös toimittamalla materiaalia.
Yhtiön sidosryhmäyhteistyö pohjautuu vuonna 2017 toteutettuun laajaan luottamuksellisten tapaamisten sarjaan sekä Taloustutkimus Oy:n 1400:lle Kuusamon ja Posion asukkaalle tekemään puhelinhaastattelututkimukseen. Informoimme toiminta-alueidemme yrityksiä ja asukkaita toiminnastamme Postin peittojakeluna toimitettavien julkaisujen, paikalliselle medialle ja kuntien valtuutetuille suunnattujen tiedotteiden sekä verkkosivujemme kautta.
Vuonna 2023 yhtiö järjesti neljä tilaisuutta Kuusamossa. Kaksi tilaisuuksista oli tarkoitettu malminetsintäalueiden maanomistajille ja kaksi tilaisuuksista kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille toimijoille. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 140 kävijää. Avointen yleisötilaisuuksien esitykset videoitiin ja julkaistiin yhtiön verkkosivuilla. Henkilöille, joilla ei ollut mahdollisuutta saapua tilaisuuksiin, tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin etäyhteyden kautta.
Yhtiö oli omalla osastollaan paikalla Kittilän markkinoilla, Posion Muikkumarkkinoilla ja Sallassa Salla-päivän tapahtumassa. Näissä tilaisuuksissa yhtiön osastolla vieraili yhteensä 520 kävijää.
Yhtiö järjesti myös EU Horizon -rahoitusta saaneen AGEMERA-hankkeen tiimoilta medialle ja malminetsinnän ammattilaisille tilaisuuden, jossa aiheena oli droonien käyttö malminetsinnässä ja käyttöön liittyvä tuotekehitys. Tilaisuus järjestettiin yhdessä oululaisen Radai Oy:n kanssa ja tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä.
Yhtiö järjesti verkkotapaamisia toiminta-alueensa kuntien päättäjille. Tapaamisissa esiteltiin yhtiön toimintaa sekä malminetsinnän tutkimustapoja. Näihin verkkotilaisuuksiin osallistui noin 140 henkeä.
Yhtiön edustajat vierailivat yhtiön toiminta-alueen kuntien johdon, kunnan/kaupunginhallitusten tai –valtuustojen tapaamisissa 11 kertaa. Tämän lisäksi järjestettiin neljä etätapaamista kuntajohdon tai luottamushenkilöiden kanssa. Yhtiön edustaja oli paikalla Kuntamarkkinat-tapahtumassa Helsingissä sekä Suomen Yrittäjien järjestämässä Kuntajohto-tapahtumassa Lahdessa ja tapasi toiminta-alueen kuntien edustajia.
Latitude 66 Cobalt osallistuu kansallista akkuklusteria kehittäviin tutkimushankkeisiin (BATCircle ja BATTRACE) ja tekee yhteistyötä niin alan yritysten, GTK:n kuin yliopistojenkin kanssa laajojen geologisten alueiden malminetsinnän sekä akkumineraalien kysyntään liittyvän kansainvälisen tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi.
Latitude 66 Cobalt on mukana myös elokuussa 2022 käynnistyneessä Euroopan komission Horisontti Euroopa -ohjelman rahoittamassa AGEMERA-projektissa. AGEMERA pyrkii lisäämään eurooppalaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuutta lisäämällä tietoisuutta niiden mahdollisuuksista, roolista ja vaikutuksista vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. AGEMERA luo innovatiivista teknologiaa, joka ohjaa kriittisten mineraalien ympäristöystävällisempää etsintää.
Toimintamme myötä on valmistunut useita opinnäytetöitä.
Näemme, että akkumineraalien alkuperän jäljitettävyys (traceability) on yksi keskeisiä suomalaisen akkuklusterin kilpailukykytekijöitä tulevaisuudessa. Työskentelemme laajojen tutkimushankkeiden kokoamiseksi muun muassa mineraalien prosessoinnin ja vesiturvallisuuden jatkuvaksi kehittämiseksi.