Kuvaus yrityksestä
Suomessa toimiva Mondo Minerals B.V. Branch Finland louhii talkkimalmia Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa sekä rikastaa ja jatkojalostaa siitä erilaisia talkkituotteita. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksessa (Outokumpu). Aktiivisia kaivoksia on yhteensä neljä: Sotkamossa sijaitsevat Punasuon ja Uutelan avolouhokset sekä Polvijärvellä sijaitsevat Hormanaho-Pehmytkiven ja Karnukan avolouhokset.
Yhtiön valmistamia talkkituotteita käytetään laajasti eri teollisuudenaloilla, kuten paperi- ja selluteollisuudessa sekä muovi-, maali- ja keramiikkateollisuudessa.
Mondo Minerals kuuluu IMI Fabi -konserniin, joka on perheomisteinen talkin tuotantoon ja jalostukseen keskittyvä kansainvälinen kaivos- ja teollisuusmineraaliyhtiö. Konsernilla on toimintaa maailmanlaajuisesti, ja sen pääkonttori sijaitsee Italiassa. Yhtiön omistus siirtyi Elementis plc:ltä IMI Fabille 27.5.2025. Omistusjärjestelyn myötä Elementis Minerals B.V. Branch Finlandin nimi muutettiin takaisin Mondo Minerals B.V. Branch Finlandiksi 2.9.2025.
TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset
| C | B | A | AA | AAA | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sidosryhmäyhteistyö | |||||
| Luonnon monimuotoisuus | |||||
| Rikastushiekan hallinta | |||||
| Vesien hallinta | |||||
| Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kaivoksen sulkeminen | |||||
| Työterveys ja turvallisuus | |||||
| Yhdenvertaiset, monimuotoiset ja osallistavat työpaikat * | NA |
* Tulokset ovat itsearviointeja ja ne tullaan todentamaan vuonna 2026
Kriisinhallinta
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 2023
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Tuotantomäärä: talkkirikastetta (> 95 %) tuotettu yhteensä 232 000 tonnia. Sotkamossa 105 000 tonnia ja Vuonoksessa 125 000 tonnia.
- Kokonaislouhinta: 3,2 miljoonaa tonnia (24 % malmia ja 76 % sivukiveä)
- Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
- Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu
- Toiminnan aloitusvuosi: Suomen talkki on perustettu 1967 ja talkkituotanto alkoi Sotkamossa 1969. Vuonoksessa tuotanto alkoi 1977. Punasuon kaivos on avattu 2010, Uutela 2006, Horsmanaho-Pehmytkivi 1981 & 1999 ja Karnukka 2015.
- Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Tiedossa olevilla malmireserveillä tuotantolaitoksilla toiminta-aikaa on noin 30 vuotta.
- Kaivosalueen pinta-ala: Sotkamo: Punasuo 63, Lahnaslampi 530 ha, Uutela 225 ha, Vuonos 420 ha, Horsmanaho-Pehytkivi 147 ha, Karnukka 129 ha
- Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 129 (Sotkamo 85 ja Vuonos 44)
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kajaani (32 %), Sotkamo (24 %), Outokumpu (17 %), Joensuu (8 %)
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 71 henkilöä
Tietoja etsinnöistä
Malminetsintää tehdään Polvijärvellä ja Sotkamossa. Etsittävänä mineraalina on talkki. Malminetsintämenetelmiä käytetään kairausta, kenttätutkimusta, käsinäytteitä ja magneettisia mittauksia.
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 5 kpl ja 556,99 ha
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
- Malminetsintäkairaus: 2,6 km
Ympäristö
Yhtiön ympäristökäytännöt:
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
- ** ISO 14001:2015
- *** 2 kpl lieviä ylityksiä juoksutettavien vesien pitoisuuksissa.
- Ympäristölupa myönnetty: kyllä
- Luvan myöntövuosi: Sotkamo 2008 (2023), Uutela 2006 (2022), Vuonos 2007 (2014, 2020), Horsmanaho-Pehmytkivi 2007, Karnukka 2015. Ympäristölupiin kytkeytyy myös useita jälkeenpäin myön-nettyjä lupapäätöksiä.
- Linkki lupaan: https://www.elementis.com/fileadmin/elementis/finland/PDF/Lahnaslampi/Permit_Decisions/22._Lupap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_AVI_28.6.2023.pdf
- Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 21 200 000 €
- Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 734 000 €
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 20 000 €
Avainluvut
- Kaivannaisjätteen määrä: Kainuu: 1 182 000 tonnia sivukiveä, 324 000 tonnia rikastushiekkaa & Pohjois-Karjala: 1 270 000 tonnia sivukiveä, 190 000 tonnia rikastushiekkaa
- Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Kainuu : 37 % sivukivi, 29 % rikastushiekka & Pohjois-Karjala: 9,8 % sivukivi, 15 % rikastushiekka
- Polttoaineiden kulutus: Kainuu: 19,8 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta) & Pohjois-Karjala: 9,9 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta)
- Muu energian kulutus: Kainuu: 70,7 GWh sähköä (ydinE 100 %) 4,76 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin) & Pohjois-Karjala: 41,6 GWh sähköä (ydinE 100%) 5,1 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin)
- Kaivoksen CO2-päästöt: Kainuu: 6 100 tonnia CO2 ja 0,013 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon & Pohjois-Karjala: 3 800 tonnia CO2 ja 0,014 tonnia CO2/malmitonni 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon.
- Veden kulutus: Kainuu: 0 Mm3, (0 % osuus prosessissa) & Pohjois-Karjala: 0,266 Mm3 (5,8 % osuus prosessissa)
- Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Kainuu: 1,66 Mm3 & Pohjois-Karjala: 1,41 Mm3
- Patojen lukumäärä kaivosalueella: Sotkamon rikastushiekka-alueella 3 kpl (2 luokka), Uutelan kaivoksella 4kpl (2 luokka) & Pohjois-Karjala: Vuonoksen rikastushiekka-alueella 4 kpl (2 luokka)
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kainuu: Tuotantoprosessissa 23,5 tonnia & Pohjois-Karjala: Tuotantoprosessissa 35 tonnia.
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Törmäpääskyille on luotu pesimismahdollisuuksia vanhalle rikastushiekkakasalle leikkaamalla hiekkaan jyrkänteitä.
Henkilöstö ja turvallisuus
Yhtiön henkilöstökäytännöt:
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
- * Sertifioitu ISO 45001:2018
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: 1,3
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,7
- Tapaturmataajuus: 4,7 ja urakoitsijat 10,2
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö 37,5 tuntia/viikko; päivätyö 40 tuntia/viikko; TAM15, TAM37, TAM36, TAM35.
- Naisten osuus työvoimasta: 16 % (toimihenkilöistä 34 % ja työntekijöistä 1,4 %)
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
- Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella.
- Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.
Vaikutukset maisema-arvoon:
- Maisema-arvot on huomioitu yrityksen läjitysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Kaivannaisjätteiden määrää hallitaan mm. suunnittelulla ja hyötykäyttöä kehittämällä.
- Läjitysalueet maisemoidaan sulkemissuunitelmien mukaisesti.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
- Yhtiö tukee erilaisia paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä.
- Yhteistyö koulutuslaitosten kanssa (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopistot) muun muassa tarjoamalla tuotannossaan opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja oppilaitoksille.
- Yhtiö ylläpitää aktiivista vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien kanssa järjestämällä säännöllisiä seurantaryhmän kokouksia alueen osakaskuntien, naapurikiinteistöjen omistajien ja muiden lähiyhteisöjen edustajien kanssa. Kokouksissa käsitellään erityisesti ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä lupa- ja kehityshankkeisiin liittyviä asioita, ja niiden tavoitteena on avoimen tiedonkulun, yhteistyön sekä paikallisten näkökulmien huomioimisen varmistaminen.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
- Mondo Minerals edistää toimintansa jatkuvaa kehittämistä tekemällä monipuolista yhteistyötä julkisten organisaatioiden, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2025 yhtiö tuki uusien mittausmenetelmien ja -teknologioiden kehittämistä tarjoamalla hankkeille käytännön testiympäristöjä sekä erilaatuisia vesi- ja materiaalinäytteitä. Yhteistyöhankkeissa on etsitty myös ratkaisuja tuotannon tehostamiseen, materiaalien kiertoon, energiatehokkuuden parantamiseen sekä vesienhallintaan.
- Yhtiö osallistuu valtion virastojen ja tutkimuskeskusten yhteistyö- ja ohjausryhmiin.