Kuvaus yrityksestä

Endomines on suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö, jonka ensisijainen painopiste on kulta. Toimimme Pohjois-Karjalassa, Karjalan kultalinjalla, joka on noin 40 km pitkä ja 5 km leveä vyöhyke Ilomantsin kunnan alueella. Meillä on aktiivista kaivostoimintaa Pampalossa, jossa sijaitsevat maanalainen kaivos, aholouhos ja rikastamo. Lisäksi louhimme kultaa Hoskon satelliittikaivokselta. Toinen satelliittikaivoksemme, Rämepuro, ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Omistamme myös oikeudet neljään kultaesiintymään Yhdysvalloissa. Kaivostoiminnan ohella harjoitamme aktiivista malminetsintää Karjalan kultalinjan alueella.

Tuotamme kultaa koru- ja elektroniikkateollisuudelle, ja luomme arvoa muuttamalla luonnonvarat vauraudeksi, sijoitukseksi, joka kestää maailmanpolitiikan epävakauden. Visiomme on kehittää Karjalan kultalinjasta yksi maailman merkittävimmistä ja kestävimmistä kullantuotantoalueista. Toimintamme uutena strategisena painopistealueena tulevat olemaan myös kriittisten mineraalien, kuten volframin, ja teollisuudelle tärkeän mineraalin, molybdeenin, hyödyntäminen kullantuotannon ohella.

Endomines on listattu OMX Helsingin päälistalle (PAMPALO). www.endomines.com.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin →
TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Kullan tuotanto 517,20 kg (16 630 unssia)
  • Kokonaislouhinta: Pampalo 903 000 t (malmi 27 %, sivukivi 73 %), Hosko 72 000 t (malmi 32 %, sivukivi 68 %)
  • Raportoidut malmivarat: 0,72 Mt (2,38 Au g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 11,66 Mt (1,65 Au g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1996 (malminetsintä), 2011 (kaivostoiminta)
  • Kaivosalueen pinta-ala: 582 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 84
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Ilomantsi 24 %, Joensuu + ympäryskunnat 30 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 50
  • Käyttökate EBITDA: 16,3 M€

Tietoja etsinnöistä

Endomines tekee aktiivista malminetsintää Karjalan kultalinjalla, Ilomantsissa. Vuonna 2025 malminetsinnän pääkairauskohde oli Ukkolanvaara. Lisäksi malminetsintää tehtiin Kuittilassa, Korvilansuolla, Pampalossa, Hoskossa ja Kartitsassa. Yhteensä kairasimme vuoden aikana 84 kairareikää, yhteispituudeltaan 18 km.  Malminetsintämme keskittyi kultaan, mutta vuonna 2024 Kuittilan alueella havaittiin kullan lisäksi myös korkeita volframi- ja molybdeenipitoisuuksia. Näiden mineraalien hyödyntäminen kullan rinnalla onkin meille uusi strateginen painopistealue ja osa yhtiön jatkuvaa uudistumista.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 7090 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 11 437 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 27 797 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: 18 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Ei sertifioitu
  • *** Kiintoaineen ylitys juoksutusvedessä (Pampalo), nikkelin raja-arvon ylitys juoksutusvedessä (Hosko)
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2015
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/869364, https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/902853
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 670 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 154 500 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 41 500 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 966 000 t (sivukivi 73 %, rikastushiekka 27 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 21 %, rikastushiekka 18 %
  • Polttoaineiden kulutus: 11,6 GWh
  • Muu energian kulutus: Sähkö 22,1 GWh, lämpö 0,56 GWh
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 26 448 tCO2e (Scope 1: 13 %, Scope 2: 34% ja Scope 3: 53 %)
  • Veden kulutus: Pampalo 0,55 Mm3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,74 Mm3 (Pampalo, Hosko, Rämepuro yhteensä)
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 2
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Rikastuskemikaalit 287 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Luontoselvitykset osana Eteläisen kultalinjan ympäristövaikutusten arviointia.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: -
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,16 %
  • Tapaturmataajuus: Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus 10,1, kokonaistapaturmataajuus 20,9 (sis. urakoitsijat)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1/5, 3/7
  • Naisten osuus työvoimasta: 16 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Vuonna 2025:

  • Ostomme Pohjois-Karjalassa toimivilta yrityksiltä olivat 7,4 miljoonaa euroa, Ilomantsissa toimivilta yrityksiltä 2,2 miljoonaa euroa (sis. alv).
  • Yhteensä meillä oli vuoden lopussa  162 pohjoiskarjalaista toimittajaa, joista 55 Ilomantsista.
  • Työllistimme vuoden lopussa Pampalossa 73 henkilöä. Lisäksi palkkasimme 14 kesätyöntekijää.
  • Pampalossa työskentelevistä 23 % asui vuoden 2025 lopussa Ilomantsissa ja 64 % Pohjois-Karjalassa.
  • Maksoimme kaivosveroa Ilomantsiin noin 200 000 euroa.
  • Tuimme paikallista hyvinvointia ja luonnon virkistyskäyttöä edistäviä hankkeita noin 23 000 eurolla.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Lähialueen virkistyskäyttö keskittyy luonnossa liikkumiseen ja kalastukseen, joihin arvioimme toimintamme vaikutusten olevan vähäisiä. Vuonna 2024 teimme vapaaehtoisia melu- ja tärinätarkkailuja Pampalon ja Hoskon kaivoksilla sekä niiden läheisyydessä, eivätkä mitkään ohjearvot ylittyneet. Vuonna 2025 tarkkailuohjelman mukaista kalataloustarkkailua tehtiin Rämepuron kaivoksen osalta. Raportit ympäristötarkkailutuloksista on luettavissa verkkosivuiltamme: https://endomines.com/julkaisut.

Vuonna 2025 sponsoroimme paikallisen uimarannan säilyttämistä kuntalaisten virkistyspaikkana.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Arvioimme toimintamme haitalliset vaikutukset maisema-arvoon erittäin vähäisiksi. Suojapuuston ansiosta maisemavaikutukset ulottuvat lähinnä kaivosalueelle. Toiminnan päättyessä alueet maisemoidaan sulkemissuunnitelmien mukaisesti.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Sidosryhmäyhteistyömme tavoitteena on rakentaa luottamusta ja avoimuutta Endominesin ja sidosryhmiemme välille. Haluamme vaikuttaa myönteisesti lähiympäristön asukkaisiin ja yhteisöihin, joiden keskuudessa toimimme. Yhteistyö ja avoin vuoropuhelu auttavat meitä huomioimaan sidosryhmiemme tarpeet ja toiveet.

Pidämme säännöllisesti yhteyttä naapureihimme ja muihin keskeisiin sidosryhmiimme, kuuntelemme heitä tarkkaan ja otamme heidän näkemyksensä huomioon toimintamme
suunnittelussa ja kehittämisessä.

  • Vuonna 2025 jatkoimme tupailtojen järjestämistä kaivosalueemme lähialueiden asukkaille. Toukokuussa ja syyskuussa järjestyt tupaillat ovat matalan kynnyksen info- ja keskustelutilaisuuksia, joissa kerromme Endominesin ajankohtaisista asioista ja tarjoamme mahdollisuuksia esittää kysymyksiä ja nostaa esiin huolia tai kehitysajatuksia toimintaamme kohtaan.
  • Järjestimme Avoimien ovien päivän Pampalon kaivoksessa elokuussa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 henkilöä.
  • Sidosryhmäyhteistyön tueksi jatkoimme säännöllistä viestintää verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2026 ryhdymme julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Endomines Uutiset -liitettä Ilomantsin paikallislehden, Pogostan Sanomien, yhteydessä.
  • Vuoden 2026 alussa avasimme verkkosivuillemme mahdollisuuden antaa meille palautetta helppokäyttöisen palautelomakkeen kautta. Seuraamme saamaamme palautetta määritellyn prosessin kautta ja hyödynnämme sitä toimintamme kehittämisessä.
  • Vuoden 2026 alusta lähtien päätimme käynnistää sidosryhmätyön yhteistyöryhmän, johon kutsumme mukaan paikalliset kyläyhdistykset, metsästys- ja kalastusseurat, Ilomantsin kunnan edustajat, keskeiset viranomaiset ja maanomistajat, alueella toimivat kansalais- ja ympäristöjärjestöt sekä alueellista kehitystä, elinkeinotoimintaa, matkailua
    ja koulutusta tukevat tahot.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

–