Kuvaus yrityksestä
Kaivosyhtiö Hannukainen Mining Oy on perustettu vuonna 2015 Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen esiintymän malmivarantojen hyödyntämiseksi. Kaivostoiminta on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti alueilla, joilla on jo aiemmin ollut kaivostoimintaa eri kaivosyhtiöiden toimesta. Yhtiön tavoitteena on hyödyntää alueella sijaitseva rautaoksidi-kupari-kulta -esiintymä ja tuottaa rauta-, kupari-kulta- ja pyriittirikastetta. Louhinta tapahtuu avolouhintana kahdessa louhoksessa. Hanke on lupa- ja suunnitteluvaiheessa ja varsinainen tuotanto ei ole vielä alkanut.
Yrityksen omistaa kolarilainen perheyritys Tapojärvi Oy. Tapojärvellä on pitkä historia monipuolisessa kaivosurakoinnissa, materiaalinkäsittelyssä, kiertotaloudessa sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoidossa. Hannukainen Miningin toiminnan tukena on hankevaiheessa koko Tapojärven organisaatio.
Kotisivut: https://www.hannukainenmining.fi/
- Yhtiö on sitoutunut malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmän toimintaperiaatteisiin.
- Yhtiö on tiedottanut sitoutumisesta henkilöstölle.
- Yhtiöllä on toimintaa Natura 2000 -alueilla.
- Yhtiöllä on toimintaa viranomaisten todentamilla luonnonsuojelun kannalta arvokkailla alueilla.
- Yhtiöllä on toimintaa erityisellä poronhoitoalueella.
TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset
| C | B | A | AA | AAA | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sidosryhmäyhteistyö | |||||
| Ympäristö | |||||
| Turvallisuus |
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Raportoidut malmivarat: 115 Mt (Fe 30,5 %, Cu 0,185 %, Au 0,112 ppm)
- Raportoidut mineraalivarannot: 159 Mt (Fe 30%, Cu 0,18%)
- Toiminnan aloitusvuosi: 2015 (yritys aloittanut, ei vielä tuotantoa)
- Omien työntekijäiden määrä (31.12.): 6
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kolari, Meri-Lappi
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 0
Tietoja etsinnöistä
Malminetsintää tehdään Kolarissa suunnitellun kaivoksen ympärillä, sekä Kittilässä Kelontekemässä. Malminetsintää laajennettiin myös Pohjoispohjanmaalle Haukiputaalle, jonne yhtiö teki varauksen vuonna 2025 kesällä. Kolarissa malminetsintä painottuu IOCG-malminetsintään, jossa tärkeimpinä mineraaleina ovat magnetiitti ja kuparikiisu. Kittilän Kelontekemässä malminetsintä painottuu kultaan ja kupariin. Malminetsintää tehdään mallintamalla ja tulkitsemalla vanhoja aineistoja, suorittamalla geofysikaalisia mittauksia ja timanttikairaamalla.
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 295 ha
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 7 kpl ja 4028 ha
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 303 ha
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
- Malminetsintäkairaus: 0
Ympäristö
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Vapaaehtoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä** | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty |
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 15000 e
Avainluvut
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Kyllä
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Ei
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Hankealueella tehdään luontokartoituksia, joiden tulokset huomioidaan kaivoksen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Suunnittelussa pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ja esimerkiksi selvitetään mahdollisuuksia sijoittaa läjitysalueita siten, että potentiaalisia paikkoja taimenen kutusoraikoille voidaan säilyttää. Luontotietoa täydennetään hankkeen suunnittelun edetessä.
Henkilöstö ja turvallisuus
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä |
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: 3,6
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,1
- Tapaturmataajuus: Ei
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
Hankevaiheessa yhtiön toiminta vanhalla kaivosalueella on vielä vähäistä. Kenttä- ja malminetsintätöistä tiedotetaan ennakkoon lähialueen asukkaille ja muille keskeisille sidosryhmille. Paliskunnan kanssa käydään keskustelua töiden suunnitteluvaiheessa poronhoidon sekä malminetsintä- ja kenttätöiden yhteensovittamiseksi. Myös muiden paikallisten elinkeinoharjoittajien kanssa pyritään sovittamaan tulevia toimintoja yhteen.
Yhtiön arvion mukaan toiminnalla ei ole hankevaiheessa ollut merkittävää vaikutusta alueen elinkeinoihin. Hankkeen toteutuminen voi puolestaan lisätä paikallisten palvelujen kysyntää ja tukea alueen elinkeinoja.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yhtiön arvion mukaan toiminnalla ei ole hankevaiheessa ollut merkittävää vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön, koska alueella ei ole vielä säännöllistä kaivostoimintaa.
Vaikutukset maisema-arvoon:
Yhtiön toiminnalla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta alueen maisemaan. Tehdyt koerakenteet on sijoitettu vanhalla kaivosalueella sijaitsevalle soranottoalueelle. Lisäksi alueelle on asennettu pohjavesiputkia ja kairareikien merkkitolppia, joiden maisemavaikutukset on arvioitu vähäisiksi.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
Hannukainen Mining Oy ylläpitää aktiivista ja avointa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Vuonna 2025 keskusteluissa korostuivat hankkeen luvitus- ja oikeusprosessit, etenemisen aikataulu sekä hankkeen paikalliset vaikutukset. Vuoden aikana kirjattiin 243 sidosryhmäkontaktia, ja yhtiö osallistui neljään paikalliseen yleisötapahtumaan.
Kolarissa sijaitseva Vänkätupa toimii yhtiön ja paikallisten sidosryhmien kohtaamispaikkana. Vuonna 2025 Vänkätupa oli avoinna 18 kertaa, ja siellä vieraili yhteensä 425 kävijää. Vänkätuvalla järjestettiin myös kaivoshankkeen eri teemoihin liittyviä keskustelutilaisuuksia.
Sidosryhmille viestittiin lisäksi verkkosivujen, sosiaalisen median ja uutiskirjeiden kautta. Vuoden aikana julkaistiin viisi uutiskirjettä.
Vuonna 2025 yhtiölle kirjattiin palautteita ja sidosryhmien kanssa käytyjä keskusteluja. Niissä nousivat esiin erityisesti hankkeen luvitus, aikataulu ja työllisyysvaikutukset. Palautteen yleissävy oli neutraali tai myönteinen.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
- Biopeitto 3 – Ekosysteemin palautumista edistävät biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa. Hankkeessa kehitetään peittorakenteita hyödyntämällä biokiertotalouden sivuvirtamateriaaleja ja biohiiltä. Tavoitteena on vähentää peitossa käytettävän moreenin määrää, mutta samalla edistää peittorakenteiden vesien hallintaa ja kasvipeitteen kehittymistä alueilla. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) ja partnerina on Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hankkeen yritys- ja kuntayhteistyötahoja ovat: Hannukainen Mining Oy, Boliden Kevitsa Oy, Agnico Eagle Kittilä Oy, Rupert Resources Oy, Mawson Oy, Sakatti Mining Oy, GRK Oy, Levin vesihuolto Oy, Neve Oy, Rissasen taimisto Oy, Inergia Oy, Sodankylän kunta ja Kittilän kunta. Rahoittavia viranomaisia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
- Business Finlandin osarahoittama kolmevuotinen TYPKI-hanke päättyi vuoden 2023 loppuun, mutta hankkeessa Hannukaiseen rakennetun sulkemiskoerakenteen tarkkailu jatkuu edelleen.
- Business Finlandin osarahoittama CINTEM-hanke käynnistyi 2025 alussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää koko kaivosprojektin elinkaaren kattavia menetelmiä ja teknologioita tähdäten optimoituihin kiertotalouden arvoketjuihin. Kehitystyössä hyödynnetään tietovirtoja koko materiaaliarvoketjun matkalta, kehitetään tuotteita arvoketjujen yli ja hyödynnetään eri teollisuudenalojen liiketoimintamalleja kokonaisoptimoiduksi konseptiksi. Tavoitteena on vähentää jätettä kuten rikastushiekkaa ja sivukiveä, lisätä louhittujen ainesten hyötykäyttöä, parantaa lopullisen jätteen laatua sekä helpottaa vanhojen kaivannaisjätealueiden hyödyntämistä esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden lähteinä. CINTEM-konsortio koostuu neljästä yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta: Geologian tutkimuskeskus (koordinaattori), Teknologian tutkimuskeskus VTT, LUT-yliopisto ja Oulun yliopisto. Jokainen näistä osallistuu useamman työpaketin toimintaan. Yrityksistä mukana ovat omalla kehityshankkeellaan Tapojärvi Oy ja Hannukainen Mining Oy, Sokli Oy, AFRY Finland Oy, Betolar Oy, Lateral Engine Oy ja IMA Engineering Oy. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat in-kind -panostuksella Weeefiner Oy, Normet Oy ja LKAB Minerals Oy. Hanke kestää 2,5 vuotta.
- OPTIMINER on Euroopan unionin rahoittama tutkimus- ja innovaatiohanke, jonka tavoitteena on kehittää älykkäitä, digitaalisia ja kestäviä ratkaisuja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon matalapitoisista malmeista ja kaivannaisjätteistä. Hankkeessa yhdistetään muun muassa malminlajittelua, bioliuotusta, digitaalisia työkaluja ja kestävän kehityksen ratkaisuja, jotta Euroopan raaka-aineomavaraisuutta voidaan vahvistaa. Hanke alkoi vuonna 2025 ja kestää 4 vuotta.
- KAIVESI -hankkeen tavoitteena on vastata kaivosten vedenkäsittelyn ajankohtaisiin haasteisiin metalli-, typpi- ja ksantaattijäämien osalta kehittämällä uusia käsittely- ja mittausmenetelmiä. Kaksivuotinen hanke jatkuu vuoden 2027 heinäkuuhun ja saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Pohjois-Suomen ELY-keskuksen kautta ja yrityksiltä. Hankeen toteuttajana toimii Oulun Yliopisto.
- INNOMIN –hanke kehittää mineraalien jalostuksen ympäristötehokkuutta vähentämällä energia- ja materiaalikulutusta sekä tehostamalla kriittisten mineraalien talteenottoa. Hankkeen toteuttavat Xamk, Itä-Suomen yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hanke on EU osarahoittama, ja rahoittajina toimivat Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot sekä Kainuun liitto. Hanke on kaksivuotinen ja toteutetaan 2024-2026.