2025 Laiva Gold Oy

Kaivospiirin alue ja sen lähiympäristö ovat pääosin ojitettuja metsä- ja suoalueita, joilla ei ole vakituista asutusta. Alueen merkittävin elinkeino on metsätalous. Alueella harjoitettava matkailutoiminta on vähäistä ja koostuu lähinnä eräpalveluista sekä vapaa-ajankalastukseen liittyvästä yritystoiminnasta. Kaivostoiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta näihin elinkeinoihin.

Laivan kaivos on alueellisesti merkittävä työllistäjä. Toiminnan aikana kaivos työllistää suoraan noin 150–200 henkilöä sekä alihankkijoita, minkä lisäksi se luo välillisiä työmahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja palveluntarjoajille. Kaivostoiminta tukee alueen elinvoimaisuutta monipuolistamalla elinkeinorakennetta, vahvistamalla ostovoimaa ja edistämällä palveluiden kehitystä.

Alueen maankäyttö perustuu pääasiassa metsätalouteen sekä luonnon virkistyskäyttöön, kuten luonnossa liikkumiseen, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen. Alueella ei ole merkittyjä ulkoilureittejä. Kaivoksen ympärillä sijaitsevat laajat ja yhtenäiset metsäalueet ovat säilyneet pääosin luonnontilaisina, minkä vuoksi kaivostoiminnan vaikutusten riistan elinympäristöihin ja metsästyksen harjoittamiseen arvioidaan jäävän vähäisiksi.

Kaivostoiminta ja siihen liittyvä vesistöjen säännöstely ovat vaikuttaneet kielteisesti Iso-Hattulammen kalakantoihin. Alueen merkittävin lampivesistö, Sikolampi, on kuitenkin säilynyt luonnontilaisena.

Ympäristön tilan seuraamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Laivan kaivos toteuttaa vuosittain kattavaa ympäristö-, vaikutus-, vesistö- ja kalataloustarkkailua. Lisäksi yhtiö maksaa vuosittaista kalatalousmaksua kalakantojen hoidon sekä alueen kalastuksen edistämiseksi.

Kaivosalue sijaitsee loivapiirteisessä suo-, mäki- ja vaaramaisemassa, jolle ovat ominaisia havupuuvaltaiset sekametsät. Kaivostoiminta on muuttanut alueen maisemaa pysyvästi erityisesti avolouhosten, sivukivialueiden ja rikastushiekka-alueiden osalta, mikä näkyy sekä lähi- että kaukomaisemassa.

Kaivosalueen maisemointia toteutetaan vaiheittain jo toiminnan aikana, ja toiminnan päättyessä alue ennallistetaan maisemointi- ja sulkemissuunnitelmien mukaisesti. Jälkihoitotoimenpiteiden edetessä ja kasvillisuuden elpyessä maisemavaikutukset vähenevät vähitellen, vaikka alue ei kaikilta osin palautuisikaan alkuperäistä luonnontilaa vastaavaksi.

Kaivosalueella on tunnistettu useita muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita. Vaikutuksia näihin kohteisiin on pyritty minimoimaan välttämällä niiden sijaintipaikkojen rakentamista tai muuta muuttamista. Louhosten alueelle sijoittuvat kulttuurihistorialliset kohteet on inventoitu huolellisesti ennen louhintatöiden aloittamista ja niiden säilymismahdollisuudet on arvioitu tapauskohtaisesti. Kaivostoiminnan seurauksena menetettyjen kulttuuriperintökohteiden määrä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.